“Tuotteliaisuus ei tuota paskaakaan”
Standardikritiikki akatemiassa, yrityksessä ja hallituksessa komentavaa innovaatioretoriikkaa vastaan on sen lyhytnäköisyyden osoittaminen. Kritiikki sanoo, että vaikka hyväksyttäisiin innovaatipuheen taustaoletukset (talouskasvu, tuotteistaminen, huippuyksilöiden tuottaminen jne.), niin innovaatiopolitiikka itse asiassa estää omien päämääriensä saavuttamisen, koska sen käyttämät kontrollikeinot rajoittavat luovuutta, stressaavat ja hierarkisoivat ihmisiä, eivät tuota erityisen huimaa talouskasvua, eivät lisää tuotteistettavien innovaatioiden määrää eivätkä helpota "huippuyksilöiden" tuotantoa.
Kritiikki pitää paikkaansa. En kuitenkaan viittaa otsikolla kritiikin osoittamaan ristiriitaan, vaan aivan toiseen juttuun.
Yhteiskunnallista keskustelua on hauska seurata. Sen kehitys noudattaa tieteellisten teorioiden muodostumista. Ensimmäinen vaihe on väitteen täydellinen ohittaminen epärelevanttina, naurettavana, typeränä tai marginaalisena. Toisessa vaiheessa väitettä arvostellaan ankarasti ja se pyritään tyrmäämään niin rajusti, ettei keskustelussa ole mitään oikeudenmukaisuutta. Kolmannessa vaiheessa väitettä pidetään itsestäänselvyytenä, jossa tosin on joitain pieniä ongelmia (yleensä väitteessä on "vähän jotain liian radikalia, joten täytyy hienosäätää"). Tässä vaiheessa väite on täysin hyväksytty positio yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Perustulokeskustelu on kokenut tällaisen kehityksen. 2006 perustulo tyrmättiin jokaisen työpaikan kahvipöydässä. 2007-2008 sitä haudottiin kaikkialla Keskustanuorista Vihreisiin. Nykyään jonkinlaisen perustulon vaatiminen alkaa olla itsestään selvää kaikkialla SAK:n ulkopuolella.
Tämä on ollut suurimmaksi osaksi hyvä kehityskulku, jonka seuraavat vaiheet toivottavasti liittyvät opintotuen ja yleisen sosiaaliturvan asteittaiseen muokkaamiseen perustulomaisemmaksi, taloudellisten laskelmien tekemiseen ja poliittisen paineen luomiseen.
Pyydän anteeksi, että en päätä postausta tähän, vaan monimutkaistan keskustelua ja pakenen hetkeksi luokkakantaisesta luokkarintamasta. Vaikka kannatankin perustuloa varauksettomasti jne. niin olen monen muun kanssa alkanut epäillä osaa siihen liittyvästä keskustelusta. Tämän postauksen taas joltain suomiräppäriltä lainattu otsikko viittaa negatiivisesti argumenttiin, jolla osa uudesta vasemmistosta on perustellut perustuloa.
Argumentin mukaan - kärjistettynä - me tuotamme tietotaloudessa (uusi talous, uusi työ, immateriaalisen työn hegemonia, postfordismi, tietokykykapitalismi jne. jne.) koko ajan ilmaiseksi taloudellista arvoa ja siksi meille kuuluu perustulo. Tuotanto on kaikkialle levittäytynyttä, epämääräistä ja välitöntä, eikä sitä voi mitata. Silti se on kapitalisteille välttämätöntä, he eivät vain halua maksaa siitä.
Jatkoksi usein esitetyn väitteen mukaan tuotannon välittömyydestä seuraa myös politiikan ja kapinan välittömyys:
Prekariaatin taloudellinen kamppailu perustulosta on myös välittömästi poliittista: se koskettaa suoraan älyn käyttöä, liikkuvuutta ja elämän mahdollisuuksia, siis demokratiaa ja demokraattista yhteiskuntaa.
Näin on siksi, että äly, kommunikaatio, vuorovaikutus ovat nykyään myös taloudellisen toiminnan keskiössä.
Tai niin kuin itse muotoilin semiotiikan esseessä 2007:
Ihmisten ilmaiseksi tuottama analoginen yhteiskunnallinen rikkaus – yhteinen äly, kommunikaatiorihmastot, persoonallisuus, omalla ajalla hankittu semioottinen kompetenssi, kielitaito, tietotaito ja hiljainen tieto, tiimityökokemus ja yleinen sosiaalinen kyvykkyys – digitalísoidaan ”tehdyiksi lopputuotteiksi” tai ”tuloksiksi”, joista sitten maksetaan palkkaa. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että nykyisessä taloudessa tuotantoaika on analoginen, mutta kapitalismi digitalisoi sen, erottaa keinotekoisesti työ ajan ”vapaa-ajasta” ja maksaa vain edellisestä, ikään kuin ”tehty työ” olisi erotettavissa sen edellyttämästä sosiaalisen infrastruktuurin, kykyjen, potentiaalien ja resurssien tuotannosta.
Tuotanto on jatkuvaa ja työ levittäytyy koko elämän alueelle, mutta palkka tulee edelleen vain työsuorituksesta. Postfordistinen talous toimii analogisesti, mutta palkkatyö- ja sosiaaliturvamallit ovat juuttuneet digitaaliseen fordistiseen ajatteluun. [Ja siksi meille pitäisi maksaa perustuloa.]
Argumentti ei ole täysin viidakossa. Mitä vikaa siinä sitten on?
A) Se on hölmö.
B) Se on epäuskottava.
C) Se on yksinkertaisesti epätosi, JOS sitä ei ajatella tämän tarkemmin.
A. "Mäkin osallistun sun kapitalismiin - anna mulle rahaa!" Eikö tällainen argumentointi tunnu liikkeiden näkökulmasta jotenkin orjamaiselta? Sivistysyliopiston puolustajia on haukuttu kiltteydestä, jolla he "argumentoivat fiksusti" päättäjien edessä. Eikö perustulon perusargumentti kulje samaa kaavaa? Argumentoidaan kiltisti kapitalisteille, että me tuotamme heille resursseja, niin kapitalistit myöntävät meille perustulon. Niinkö? Eikö kapitalistit pitäisi pakottaa perustuloon?
B. "Sä tuotat arvoa vaikka sä istuisit ja joisit kaljaa." Näin on, jos ottaa nykyaikaisen fysiikan vakavasti tai jos hyväksyy Deleuzen ja Guattarin spinozistisen metafysiikan. Mikäs siinä, ei tuota ongelmia filosofian opiskelijoille. Mitä teemme siihen asti kunnes kaikki äänestäjät ja poliitikot saavat Anti-Oidipuksen luettua? Argumentti on intuitiivisesti epäuskottava. Se pitäisi jättää vähemmälle huomiolle, muotoilla paremmin tai ainakin sitä pitäisi konkretisoida esimerkiksi kaupunkitilan ja kiinteistömarkkinoiden analyysin kautta.
C. "Kaikki tuottaa kaikkialla ja kaiken aikaa." Tässä muodossa argumentti ei sano yhtään mitään yhtään mistään. Kapitalismi on aina ollut jo biopoliittista ja commonseihin ja verkostoihin perustuvaa. 1970-luvulta alkaen on saavutettu uusi kriittinen vaihe verkostotalouden kehityksessä, varmasti, mutta joskus voisi kuoria rakenteita ja pääoman logiikkaa kaiken postfordistisen fenomenologian alta ja miettiä, kuinka dramaattinen muutos uusi periodimme onkaan. Ja sikäli kun halutaan pitää kiinni väitteestä, että nykytaloudessa mikä tahansa voi tuottaa arvoa, väitettä täytyy aina tarkentaa: mikä tuottaa, miten tuote realisoidaan taloudelliseksi arvoksi ja miten arvo välittyy joko palkkatyömuodon tai vuokran logiikan kauta.
Jotta tästä ei tulisi vaikutelmaa, että nyt haluttaisin jotenkin tyrmätä perustulon perusteista käyty keskustelu tai peräti palata sitä edeltävään tilaan, liitän lopuksi vanhan tekstin, joka on edelleen tärkeä ja hyvin käyttökelpoinen:
Vähämäki: Perustulosta ja demokratiasta
Valtion verotulot vähenevät jatkuvasti, ja valtion taloutta tasapainotetaan menoja karsimalla ynnä tietenkin verokevennyksin, jotta alueista tehtäisiin houkuttelevampia esimerkiksi sijoittajille ja työntekijöille. Hädin tuskin suora budjettirahoitus riittää enää infrastruktuurin ylläpitoon. Siksi on joko tietämättömyyttä tai osoitus jonkinlaisesta staattisuudesta - sanan kaikissa merkityksissä - laskea perustulon euromäärää olemassa olevista budjettivaroista. Valtiolta on turha kinuta rahaa edes tiedon tuotantoon - kuten esimerkiksi Antti Kalliomäki totesi: tutkimuksen budjettirahoitus ei kasva. Rahoitusta on haalittava muualta, ja se taas tarkoittaa nykyään yksityistä sektoria, investoijia.
[…]
Mieluummin kuin valtiokeskeistä rahoitusmallia, etsisin julkisen ja yksityisen eroa nakertavia malleja (verotuksessa esim. Tobinin vero, Stieglitzin vero, Keynesin vero, omaisuusverotus, ympäristöhaittojen verotus ja koko ympäristön käsitteen laajentaminen myös "yhteisöresursseihin"; valtiosta riippumaton rahastomalli saattaisi olla yksi tapa ajatella hallinnointia, kuten EU:n rahastot esim. liikkumisen edistämiseksi jne.).
Ensi kerralla jatketaan yhden argumenttiin perustuvan poliittisen toiminnnan muodon eli metropolitaanisen lakon (toivottavasti positiivisella) kritiikillä.
Tähän liittyen mahtava Hesarin pääkirjoitus tältä päivältä:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ty%C3%B6t%C3%A4+pit%C3%A4%C3%A4+jakaa+uudella+tavalla/1135252357817
Kirjoitus käyttää hyväkseen tässä arvosteltua perustulokeskustelua, mutta hienolla tavalla:
Comment by Klementiini — 24.01.2010, 17:22 @ 17:22
Nuorsuomalaisethan ajoivat perustuloa jo kauan sitten. Paljon myöhemmin preka-eetut kuitenkin myrkyttivät sen keskustelun paskahommapuheillaan ja sekavilla horinoillaan siitä, miten heidän keskenään jutteleminen on tuottavaa työtä. Koko idea leimautui silloin valitettavasti heidän takiaan hullujen houreiksi.
Ihan hyvä, jos kannatus lisääntyy taas. Tämän blogin lukijaksi olen varsin oikeistolainen, mutta itse näkisin perustulon idean parhaimpana puolena sen, että nykyinen tukiviidakko voisi yksinkertaistua (vähemmän byrokratiaa?) ja kenties tuloloukot vähenisivät (työn teko kannattavaksi toisin kuin monilla nykyään). Lopputulos tietysti riippuu täysin siitä, minkälaisilla parametreilla systeemi otettaisiin käyttöön.
Näkisinkin mielelläni ehdotuksia yksityiskohdista ja laskelmia siitä, miten erilaisten ihmisten käytettävissä olevat varat sen mukaan muuttuisivat verrattuna nykytilaan (tulot-verot+kaikki mahdolliset tuet).
Comment by Foobar — 24.01.2010, 19:28 @ 19:28
Suomessa on keskusteltu perustulosta, kansalaispalkasta tai negatiivisesta tuloverosta tosiaan jo 1980-luvulta asti. Ilpo Lahtisen perustulokirjakin ilmestyi 1992. Juttu kuitenkin unohtui jossain välissä, ennen kuin prekariaattiliike nosti sen takaisin julkisuuteen. Siitä vihreät sitten nappasivat sen 2007 ja tekivät ensimmäisenä puolueena taloustieteellisen mallin jonkinlaisesta (tosin vesitetystä ja töihin pakottavasta) perustulosta. Eli kyllä prekakeskustelu on vienyt hommaa eteenpäin, vaikka kaikki siinä käytetyt argumentit eivät ehkä toimikaan (ainakaan poliittisesti).
Laskelmissa on aina se ongelma, että huomioon otettavia muuttujia on mieletön määrä. Ymmärtääkseni Vasemmistoliitto valmistelee omaa perustulomalliaan ensi kesän puoluekokousta varten: sitä odotellessa.
Comment by Klementiini — 25.01.2010, 04:37 @ 04:37
Minusta tuntuu, että koko kansalaispalkan idea on ylipäätään usein ymmärretty väärin. Viime kädessähän se on vaan uusi tapa jakaa rahat - toivottavasti yksinkertaisempi ja työntekoon kannustavampi. Rahaa ei synny jaettavaksi yhtään sen enempää kuin ennenkään ja todennäköisesti erot nykysysteemiin eivät kovin kummoiset ainakaan aluksi olisi. Mikä tahansa ryhmä, joka saisi vähemmän kuin ennen aloittaisi varmaan kovan metelin.
Haluaisin nähdä konkreettisia ehdotuksia, että näkisi, minkälaisia muutoksia ehdotetaan - keneltä rahaa pois ja kenelle tilalle. Järkevien ehdotusten vaatimuksena tietysti on, ettei taiota jostain enempää rahaa jaettavaksi kuin sitä on tai heitetä geneerisiä populistisia tyhjiä heittoja tyyliin “annetaan rikkailta rahat pois köyhille”.
Comment by Foobar — 25.01.2010, 10:08 @ 10:08
Perustulokeskustelun meikäläispuoli on kulkenut pitkälti sillä että heitetään kaikki mahdolliset argumentit pöytään ja katsotaan mikä toimii. Jos katsotaan, että perustulo-järkevimpänä-sosiaaliturvan-muotona-argumentti toimii niin käytetään sitä, jos antakaa-perustulo-tai-rähistään toimii niin käytetään sitä, jos perustulo-palkkana-työn-yleisistä-muodoista toimii käytetään sitä. Perustulon potentiaaliset kannattajat tulevat kuitenkin monesta eri aatesuuntauksesta ja heihin purevat monet eri argumentit - toisiin radikaalimmat, toisiin liberaalimmat. Ehkä valinta onkin siinä katsellaanko perustuloa ohjelmakohtana jonka tosiasiassa halutaan menevän läpi vai vasemmistolaisuuden keppihevosena, “uutena selkärankana” uusimmalle vasemmistolaisuudelle.
Kannattaa myös muistaa että demarisedillä ja muulla sakillakin on ihan oikeasti se pointti että jos maaliksi otetaan vain epämääräinen “perustulo”, se voi käytännössä johtaa sosiaaliturvajärjestelmän osittaiseen romutukseen tehostamisen nimissä. Mikä monilla oikeistolaisilla perustulofaneilla tuntuu olevan taka-ajatuksena.
Comment by Tatu Ahponen — 25.01.2010, 10:59 @ 10:59
Jos halutaan keskustella siitä “mistä rahat perustuloon” (tai parempaan perusturvaan), ehkä voi lähteä liikkeelle SKP:n ehdotuksista:
“Esitämme perusturvauudistuksen rahoittamista kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta, palauttamalla suuriin omaisuuksiin kohdistuva varallisuusvero sekä verottamalla pörssikauppaa. Vastustamme työnantajien Kela-maksun poistamista. Samalla esitämme, että työnantajien työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut porrastetaan niin, että suurten ja pääomavaltaisten yritysten osuus näistä maksuista kasvaa ja pienyrittäjien verotus kevenee. Lisäksi SKP ehdottaa, että uudistuksen yhteydessä korvataan kunnille verotettavan tulon alarajan nostamisesta aiheutuva verotulojen menetys saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin.”
Miltäs tämä kuulostaisi?
Comment by aceto politico — 25.01.2010, 12:09 @ 12:09
Vasemmistoliiton pikkuserkun Skp:n perusturva-aloite on http://www.skp.fi/ohjelmat.php?juttu=1390
siinä on kaikenlaista tavaraa. Vielä enemmän olen itse kiinnostunut siitä, mikä voisi olla se poliittinen voima (ts. voimien yhdistelmä) joka perustulon ajaisi läpi?
Immaterialisaatioteesi on aika tyhjä perustulon perusteluna. Tietotyön laajentumisen ja kehittymisen mahdollistaa mm. tehostunut teollinen (ja maatalous-) työ, kun perustuotantoon ei tarvita enää yhtä paljon työvoimaa. Samoin kuin maatalouden tehokkuuden (uudet menetelmät, laitteet) kehittyminen mahdollisti teollistumisen (joka vaikutti takaisin maatalouteen, uudet menetelmät, välineiden nopea massatuotanto jne.), nyt erityisesti 1800-luvun (sic) loppupuolelta alkaen on tietotyö jatkuvasti laajentunut ja muuttunut mm. edelleen jatkuvan sähkövallankumouksen ansiosta.
“Asiat eivät ole aivan niin yksinkertaisia”, kuten sanotaan. ihmiset tuntuvat usein ajattelevan historiallisesti ja maantieteellisesti hyvin kapeasti
Comment by Miika — 25.01.2010, 12:25 @ 12:25
Lisäyksenä edelliseen: siis mikä voisi olla se poliittinen voima joka ajaisi perustulon läpi “meikäläisittäin” “oikein” eli ei missään vesitetyssä muodossa? Näitä varmaan on mietitty paljon, mutta itelle asia ei ainakaan ole yhtään selvillä.
Comment by Miika — 25.01.2010, 12:26 @ 12:26
“Esitämme perusturvauudistuksen rahoittamista kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta, palauttamalla suuriin omaisuuksiin kohdistuva varallisuusvero sekä verottamalla pörssikauppaa.”
Kommentti menee tällaisenaan tuohon mainitsemaani populismikategoriaan. Tosin enpä SKP:ltä paljon muuta odottaisikaan, kuin että tehdään yrittäminen ja omistaminen mahdollisimman kannattamattomaksi. Eipä ole paljon opittu niistä katastrofeista, mitä jokainen kommunismikokeilu (tai siihen pyrkimisen) maailmassa on tähän asti ollut.
Tahtoisin yhä nähdä ne konkreettiset summat, joita noilla toimilla kerättäisiin ja miten ne riittäisivät.
Esimerkiksi pörssiveron käyttöönottaminen vähentäisi todennäköisesti pörssikauppaa huomattavasti, sillä suuri osa kaupasta on nykyään bottien ja päivätreidaajien pienillä marginaaleilla tekemää kauppaa, joka muuttuisi pörssiveron myötä kannattamattomaksi.
SKP:n sivuilta:
“Suomen kommunistinen puolue (SKP) esittää, että sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohdaksi otetaan vähintään 900 euron perusturvan takaaminen kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. ”
Eikös kansalaispalkan idea ole, että saman summan saavat kaikki riippumatta siitä, ollaanko töissä vai ei? Tässähän nyt puhutaan uudestan järkyttävän suuresta tuloloukosta, jos tukea saavat vain ne, jotka eivät muuten rahaa saa kasaan. Kuulostaa äärimmäisen epäkannustavalta ja todennäköisesti johtaisi valtaviin talousongelmiin hyvin pian.
Valtavista talousongelmista tosin pakko mainita, että niitä on todennäköisesti tällä nykyjärjestelmälläkin luvassa joka tapauksessa, kun nyt on hoidettu velkakuplaa ottamalla lisää velkaa. Se, kuinka kauan tämän on mahdollista jatkua, on tosin aivan toinen kysymys enkä ainakaan minä osaa siihen vastata. Joidenkin anarkistien toivoma kaaos saattaa kuitenkin olla jo ovella, jos worst case -skenaariot toteutuvat.
Comment by Foobar — 25.01.2010, 13:59 @ 13:59
“Ymmärtääkseni Vasemmistoliitto valmistelee omaa perustulomalliaan ensi kesän puoluekokousta varten: sitä odotellessa. ”
Kun viimeksi tarkistin, vasemmistoliiton mallissa “perustuloa” maksettaisiin 540 (vai 570?) euroa kuussa “syyperusteisesti”. Vihreiden versio taisi olla 450 euroa kuussa, kaikille ilman velvoitteita.
Vasemmistoliiton malli ei siis tähän mennessä ole ollut lähelläkään perustuloa, tosin muotoilu taisikin olla jotain tyyliin “perusturva”. Vasemmistopuolueille on tosin perinteistä pyrkimys töihin pakottamiseen.
Comment by pttp — 25.01.2010, 21:02 @ 21:02
pttp:lle
Joudun nyt sanomaan että en todella tiedä mistä paperista pttp puhuu, mutta mitä ilmeisimmin ei ainakaan Vasemmistoliiton perustulomallista.
a)Koska hänen kuvaamansa tulonsiirto ei ole lähelläkään perustulon määritelmää.
b) Koska tämä ehdotus Vasemmistoliiton perustulomalliksi ei ole vielä julkinen. Joskus lähiviikkoina(tai tällä viikolla) pitäisi siis tulla ulos tämä Jouko Kajanojan valmistelema EHDOTUS Vasemmistoliiton perustulomalliksi.
Eli tätä paperia vielä ole olemassa, mutta sellainen tulee pian keskusteltavaksi Vasemmistoliiton sisälle, ja toivottavasti se hyväksytään ensi kesän puoluekokouksessa.
Eli nyt olisi suuri tarkoitus uudistaa Vasemmistoliittoa niin että käytäisiin joukolla töihinpakottamisen kimppuun ja muutettaisiin tämä asia, ensin Vasemmistoliitossa ja sitten muussa maailmassa. ;D
Comment by a2k — 25.01.2010, 21:26 @ 21:26
@Foobar:
Minusta tämä näkemys on kahdella tavalla ongelmallinen. Ensiksi: jos mietitään hyvinvointi- tai sosiaalivaltion syntyprosessia, niin oliko siinä kyse vain mekanismista joka “jakoi rahat uudestaan”? Eikö sillä ollut vaikutusta tuottavuuteen? Eikö myös perustulolla voisi olla positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen? Jos olisin kokoomuslainen ja kannattaisin talouskasvua, niin argumentoisin kyllä perustulon puolesta, uskon nimittäin vilpittömästi että se parantaisi tuottavuutta, loisi niitä kuuluisia innovaatioita ja mahdollistaisi paljon joustavamman ja luovemman elämäntavan.
Toiseksi: voisi tutkia, mistä rahoitus hyvinvointivaltioon saatiin aikoinaan. Yritän nyt vain sanoa, että kummasti rahoitusta alkaa löytyä, kun on tarpeeksi kova poliittinen uhka (vrt. työväenluokan kapinointi ja Neuvostoliiton/maailmanlaajuisen kommunistisen vallankumouksen uhka toisen maailmansodan jälkeen).
Comment by Klementiini — 26.01.2010, 03:44 @ 03:44
@Tatu: hyviä pointteja. On tietysti täysin sama, millä argumenteilla perustulo menee läpi. Sillä mennään, mikä milloinkin toimii. Ei haittaa, jos saavutetaan oikea tulos vääristä syistä…
@Miika, pttp, a2k: Vasemmistoliitolta on tosiaan tulossa tänä vuonna oma perustulomalli, ja asteittainen perustuloon siirtyminen on myös puolueen uudessa tavoiteohjelmassa.
Viime vuosina vasemmistoa vastaan on hyökätty valtavasti myös vasemmiston sisältä käsin - täysin oikein perustein, vanha vasemmisto kun oli pystyyn kuollut. Vasemmistoliitto on edelleen melko kivettynyt olio: jäsenistä vain 5+ % on alle 30-vuotiaita. Mutta viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla jokin prosessi tuntui jyrähtävän käyntiin. Yhtäkkiä kaikki tutut olivat liittyneet Vasemmistonuoriin, ja Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä Vasemmistoliittoon liittyi joukoittain nuoria toimijoita talonvaltaajista yliopistoaktivisteihin ja marxilaisista tavallisiin “parannamme maailmaa arvoilla ja asenteella” -tyyppeihin.
En halua olla mitenkään naivi (enkä itse kuulu puolueeseen, toistaiseksi), mutta sanonpa, että jonkinlainen uusi vasemmisto on muotoutumassa silmiemme edessä. Ehkä tässä on kaivatun poliittisen voiman itumuoto. Ehkä vanhempi vasemmisto vähitellen havahtuu yhteiskunnan muutokselle ja politisoituu jälleen. Ehkä nuorempi vasemmisto vähitellen päästää irti vaistonvaraisesta anarkismistaan ja katsoo, että myös puolueen kanssa voi tehdä jotain, että edustuksellisiakin rakenteita voi käyttää hyväkseen: taktiikoiden moninaisuus tai “sillä mennään, mikä milloinkin toimii”.
Comment by Klementiini — 26.01.2010, 03:54 @ 03:54
“Minusta tämä näkemys on kahdella tavalla ongelmallinen. Ensiksi: jos mietitään hyvinvointi- tai sosiaalivaltion syntyprosessia, niin oliko siinä kyse vain mekanismista joka “jakoi rahat uudestaan”? Eikö sillä ollut vaikutusta tuottavuuteen?”
Minun pointtini oli siinä, että sopivilla parametreilla perustulomallin saisi tarkoittamaan suunnilleen samaa asiaa kuin mikä tämä nykyinen systeemikin on eli paljon mikään ei muuttuisi. Se on tavallaan vaan uusi tapa jakaa työttömyyskorvaukset ja sossutuet, toivottavasti kuitenkin yksinkertaisempi, vähemmän byrokratiaa vaativa ja tuloloukkoja poistava.
Ja kyllä perustulomallia nimenomaan voi kannattaa oikeistolainenkin - sitähän nusutkin aikanaan olivat. Järkevähän se perusidea on. Se, minkälainen malli tarkkaan ottaen olisi määrittelee ennemminkin, onko ehdotus enemmän vasemmistolainen (joutenoloon kannustava ja köyhiä suosiva SKP:n malli) vai oikeistolainen (työntekoon kannustava ja hyvätuloisia suosiva nusujen malli).
Comment by Foobar — 26.01.2010, 10:21 @ 10:21
“Joudun nyt sanomaan että en todella tiedä mistä paperista pttp puhuu, mutta mitä ilmeisimmin ei ainakaan Vasemmistoliiton perustulomallista.”
viittasin liberossa 3/2007 olleeseen perustulo-aiheiseen juttuun, jossa vasemmistoliitto yritti keräillä pisteitä käyttämällä ajankohtaista sanaa. Jutussa siis esiteltiin eri perustulomallit, ja vasemmistoliiton “perustulomalli” olisi jutun mukaan 530 euroa kuukaudessa syyperusteisesti.
Comment by pttp — 26.01.2010, 22:39 @ 22:39
“Jos olisin kokoomuslainen ja kannattaisin talouskasvua, niin argumentoisin kyllä perustulon puolesta, uskon nimittäin vilpittömästi että se parantaisi tuottavuutta, loisi niitä kuuluisia innovaatioita ja mahdollistaisi paljon joustavamman ja luovemman elämäntavan”.
Millä tavalla tuottavuus parantuisi? Ja jos sallit sortumisen marxilaiseen käsitteistöön, niin kasvaisiko elävän työn määrä taloudessa ja näin samalla riistoasteella kuin nykyään, voitaisiin saavuttaa sekä kapitalisteille että työläisille paremmat edut? Vai millä tavalla perustulo voi olla eduksi kapitalisteille ilman, että prolejen ja prekaarien riisto kasvaisi? Vai parantaisiko perustulo itseasiassa lisäarvon realisoitumisen mahdollisuuksia? Eli kyseessä ei olisi työn tuottavuuden kasvu vaan kysynnän luominen?
Comment by partyboy43 — 26.01.2010, 23:33 @ 23:33
KUn tästä nyt puhuttiin aiemmin, niin tämä on nyt Vassin uusin kanta perustulo asiaan, löytyy http://vuorovaikuta.org/viewforum.php?f=27
“- Työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahat tulee korottaa 750 euroon kuukaudessa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa indeksiin. Tämä on tärkein askel kohti perustuloa.”
Comment by a2k — 27.01.2010, 08:13 @ 08:13
Perustulo/kansalaispalkka oli jo Vasemmistoliiton ensimmäisessä puolueohjelmassa 20-vuotta sitten.
Vihreätkin saattavat olla pohtimassa perustulomallinsa päivittämistä.
Toivotaan että asia etenee, sillä paljon on vielä pohdittavaa, selvitettävää ja taisteltavaa.
Comment by Minna — 28.01.2010, 00:27 @ 00:27