Murkis on murha murhake
Kuvat 22.2 turkistarhauksen kieltämistä vaatineesta mielenosoituksesta
Helmikuu 2010 on ollut poliittisen tyylin kannalta merkittävä. Olemme saaneet ihailla yhtä kauneimmista ja taitavimmin toteutetuista ruohonjuuritason kampanjoista vuosikausiin. Oikeutta eläimille ja muut toimijat ovat jo lyöneet murtuman päivänpoliittiseen keskusteluun, ja turkistarhauksen kieltäminen on taas selvästi lähempänä. Hienointa kampanjassa on kuitenkin ollut sen ammattimainen tyyli.
Kerrataan muutama kohokohta:
17.2 julkaistiin Tarhauskielto-sivusto; Ylen A-Talkissa näytettiin eläinaktivistien turkistarhoilla salaa kuvaamia videoita; adressi pistetään pystyyn
18.2 seuraavana päivänä keskustelu kävi kuumana joka mediassa; OE reagoi nopeasti kahdella tiedotteella
19.2 julkaistiin kolme tiedotetta; OE teki rikosilmoituksen seitsemästä turkistarhasta; seitsemän (?) paikkakunnan Tarhauskielto-kiertue käynnistyi
21.2 sikaministeri Sirkka-Liisa Anttila on nolattu ja pakotettu vastaamaan; OE kommentoi vastauksia
22.2 kun turkiskohu muhi viikonlopun yli, Helsingissä järjestettiin 300 hengen mielenosoitus joka marssi Stockmannin edestä maa- ja metsätalousministeriölle; adressi luovutettiin yli 7000 nimellä; mielenosoitus toteutettiin taitavasti, energisiä huudattajia oli paljon kuten myös valmiita kylttejä, bandiksia, pukuja ja muita proppeja; määränpäässä odotti paku kamoineen; puhumaan oli hankittu mm. Antti Nylén (paska puhe, muuten)
23.2 Matti Vanhanen otti kantaa keskusteluun, OE kommentoi; OE jätti maa- ja metsätalousministeriöstä kantelun oikeuskanslerille
24.2 keskustelu käy edelleen kuumana, julkisuudessa pahoitellaan että tarhaajat ehtivät siivota paikat ennen tarkastuksia, OE kommentoi
25.2 seuraava vaihe Tarhauskielto-sivustolla: 10 julkkista hyökkää turkistarhausta vastaan (mieltäni lämmittää Julma-Henrin osallistuminen)
26.2 kuohunta suomalaisista tarhoista leviää ympäri maailmaa: Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Englannissa, Hollannissa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa järjestetään mielenosoituksia
…
Mitä tässä on merkittävää ja mielenkiintoista? Esimerkiksi:
1. Kampanjalla on selkeä, kommunikoitava ja tavoitettava päämäärä: turkistarhauksen kieltäminen.
2. Tapahtumien kulkua ja rytmitystä on mietitty ja valmisteltu tarkasti etukäteen (ei siis ole tyydytty yhteen spektaakkeliin ja ajateltu että muu seuraa automaagisesti).
3. Toimijat pystyvät jatkuvasti yllättämään sekä vihollisensa että median, he ovat aina edellä ja heihin vain reagoidaan.
4. Kampanja toteuttaa sisäisen kritiikin periaatetta: oikeastaan se vaatii vain, että Suomen valtio noudattaisi eläinsuojelulakiaan. Tämän vuoksi kampanjaan on helppo yhtyä ja kampanjan vastustajien nolaaminen ei ole kovin vaikeaa.
5. OE:laiset ovat nopeita ja joustavia ja kampanja käyttää vaihtelevasti erilaisia taktiikoita pitääkseen poliittista painetta yllä: videot, julkinen keskustelu, mielenosoitukset, kansainvälinen tuki, adressit, lausunnot, infopöytien pitäminen, pienemmät aktiot…
Joku voisi sanoa kampanjaa eläinaktivismin "keskiluokkaistumiseksi". Entä sitten? Jos se tuottaa vaikutuksia, niin olkoon niin. Sabotaasit eivät tietääkseni ole tässä maassa tuottaneet kovin suurta tulosta (toisin kuin vaikka Briteissä). 1990-luvun eläinoikeusiskut lähinnä mobilisoivat ihmisiä, loivat alakulttuurin, nostivat jonkin verran tietoisuutta ja valmistelivat tällaisten kampanjoiden vastaanottoa. (Saa kommentoida, jos joku keksii lisää näyttöä militantimman eo-taktiikan hyvistä seurauksista Suomessa.)
Saisimmepa vastaavanlaisen kampanjan perustulon puolesta.
Jopa Hesarin toimittajien usko politiikkaan horjuu
Talvinen marssi turkiksia vastaan
Sama eläinlääkäri antoi puhtaat paperit ilmiannetuille sika- ja turkistiloille
Tosiaan ihailtavaa “toimintaa”. Hyvät havainnot!
Sivuhuomio: ihmetyttää mikä tuossa keskiluokkaisuudessa on lähtökohtaisesti niin kielteistä: “Joku voisi sanoa kampanjaa eläinaktivismin “keskiluokkaistumiseksi”. Entä sitten? Jos se tuottaa vaikutuksia, niin olkoon niin.”
Comment by matti — 26.02.2010, 18:15 @ 18:15
Keskiluokkaistuminen tarkoittaa yleensä taantumista, maltillistumista ja toiminnan rajoittumista tietyn säännön määräämälle kentälle (pelataan kentällä sen sijaan että pyrittäisiin muuttamaan itse kenttää muuttamalla sen sääntöjä). Tällä taas on usein tapana johtaa ja kesyttää toiminta turvallisesti markkinoiden haltuun (vrt. vihreiden radikalismi 80-luvulla –> toiminnan keskiluokkaistuminen –> vaaleanvihreä ekoyksilökulutus nykyään). Mutta kuten sanottu, ei keskiluokassa sinänsä mitään kielteistä ole, asioita pitää mitata efekteillä, ja on kai keskiluokkaisuus hyvääkin tuottanut (vrt. porvareiden dynaamisuuden ylistys Kommunistisessa manifestissa: porvaristo tuhoaa kaiken vanhan, feodaalihierarkiat, kirkot, valtiot).
Toinen juttu on tietysti se että me alunperin keskiluokasta tulevat koemme vaistonvaraista huonoa omatuntoa ja epäluuloa keskiluokkaa kohtaan…
Comment by Klementiini — 26.02.2010, 18:25 @ 18:25
Totta, mutta pitäisin keskiluokkaistumista myös saavutuksena ja ennen kaikkea eläinaktivisminkin tavoitteena. - Olisihan ihanaa, jos keskiluokka eläisi, toimisi ja ajattelisi edes vähän niin kuin Toimivat. Ja totta edelleen, taantuminen on vaarana, mutta nimenomaan aktiiveille, keskiluokallehan ekoyksilökulutuskin on jonkinlaista edistystä, ehkä. Homma ei tietenkään saisi jäädä siihen, tai kehittyä entistä pahempaan suuntaan, kuten ehkä nyt ja ennenkin on saattanut käydä…
Comment by matti — 26.02.2010, 19:05 @ 19:05
…siis koska keskiluokasta tuskin koskaan päästään eroon…
Comment by matti — 26.02.2010, 19:07 @ 19:07
oe:n mediakrewin puolesta kiitos kommenteista.
ollaan tietty avoimii myös kaikelle ajatellulle kritiikille ja keskustelulle keskiluokkaistumisesta, aikuistumisesta, haltuunotetuks tulemisesta jne.
oon ite sitä mieltä et ilman laitonta suoraa toimintaa suomessa ei olis eläinoikeusliikettä eikä tätä kampanjaa. ensinnäkin siks että liike ei ois koskaan noussu esiin 90-luvulla. toiseks siks että jos liike ois ollu helpommin sulatettava se ois haltuunotettu ja sulautunut ties mihin epäpoliittisiin eläinsuojeluryhmiin ja institutionaaliseen politiikkaan viimeistään 2000-luvulla.
Comment by krs2 — 26.02.2010, 19:13 @ 19:13
Oon krs2 täysin samaa mieltä. Tää keskiluokka meininki ja “kovempi” touhu pitää tilanteen mukaan pitää erillään, niin kuin nyt on onnistuneesti tehty. Mun mielestä todellisia ja pysyviä vaikutuksia ei voida koskaan kuitenkaan saavuttaa ilman että keskiluokka liikahtaa.
Comment by matti — 26.02.2010, 19:28 @ 19:28
Tää ja sikatehtaat kampanijat oli tosiaan aivan loistavia, enkä tiedä toisaalta, onko nämä nyt oikeastaan niin keskiluokkaisia, mitä ei voi sanoa valitse-vege kampanijasta, jonka kuvasto oli suoranaisen konsumeristista, mikä tosiaan on absurdia ottaen huomioon että vegaaninenkaan ylituotanto ei ole ekologista,
Totta on, että koko liikettä ei olisi ilman (varsin pienimuotoista mutta näyttävää) property damagea harjoittavaa epäsuoraa toimintaa kuten tarhaiskuja, mutta eivätpä ne siltä osin kuin ovat “suoria” paljoa muuta.
Nyleenin puheen paskuus oli hämmentävää, koska puhe eettisillä joulumarkkinoilla oli loistava, samoin vihan ja katkeruuden esseet…
Comment by hemitin — 26.02.2010, 19:35 @ 19:35
OE:n kampanjat ovat mielestäni eräitä parhaita mitä politiikassa on täällä päin maailmaa toteutettu.
[Keskustelussa taitaa olla monta eri “keskiluokkaa”. Historiallisesti keskiluokka = keskisäädyt = porvaristo, sosiologiassa (työläisten) keskiluokkaistuminen = porvarillistuminen (elintapojen, ajatusmaailman), marxilaisuudessa vastaava tyylillisesti vanhahtava termi on Engelsin ‘työläisaristokratia’ (puhuessaan Englannin porvarillistuneesta työväenluokasta).]
Comment by Miika — 26.02.2010, 20:57 @ 20:57
Onko aina jonkun pakko tuoda tuo boring-diskhyrs… Eihän nyt tuosta ollut kyse…
Comment by matti — 26.02.2010, 23:32 @ 23:32
Minä en ole niitä, jotka haluavat lopettaa Suomen lihan syömisen enkä vielä ole täysin varma kannastani turkistarhaukseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että possu- ja turkistilojen elinolosuhteet eivät vastaa eläinten tarvitsemaa, joten asialle on pakko tehdä jotain mahdollisimman pian. Eläimet eivät voi hyvin.
Olin mukana Helsingin mielenosoituksessa, ja minusta se oli hyvin järjestetty sekä huomiota herättävä. En tiennyt Anttilan erovaatimuksesta ennen kuin saavuin paikalle ja kuulin huudot, mutta eläinten puolesta marssin minäkin.
Miksi niin monet vetoavat Kiinaan tässä tapauksessa? Minusta meidän tulisi huolehtia omista ongelmista ja puutteistamme ensin ennen kuin voimme alkaa moralisoida muita. Meillä on asiat väärin eikä sitä helpota se, että muualla on ehkä vielä huonommin. Me voimme muuttaa oman maamme asioita!
Mitä enemmän kuvia ja videoita katselen niin sen enemmän alan ymmärtää näitä “kettutyttöjä”, jotka päästävät nämä eläimet vapauteen. Eivät ne ehkä selviä vapaana, mutta luultavasti paremmat mahdollisuudet ja parempi elämä niillä on vapaana kuin pienessä häkissä ilman kunnon lattiaa.
En politiikasta paljoa ole ennen välittänyt, mutta viime aikoina on tullut aika monia huonoja uutisia hallituksen piiristä. Onneksi vihreät ja nämä meidän aktivistimme yrittävät sentään jotain asialle tehdä.
Kuvia, video ja tiivistelmä aiheesta löytyy sivuiltani.
http://winku.fi/menossa/oikeutta-elaimille-turkisteollisuus-kiellettava/
Comment by Timppa — 27.02.2010, 17:21 @ 17:21