Vallankumouksellinen välisoitto

20.08.2009, 19:36

Tänään ei tarvitse julkaista Opiskelijatoiminta-postausta, koska tänään on julkaistu muualla kaksi tärkeää ja ajankohtaista tekstiä:

 

Vallankumouksen auringon alla (FiFi)

 

Eikö ihmisten täydellisen itsehallinnon pitänyt olla täyttä anarkistista utopiaa? Miten autonomisen kaupungin ylläpitäminen oikeasti onnistui? Miten oaxacalaiset pääsivät yhdenmielisyyteen yhtään mistään? Ja miten on mahdollista, että paikallisten organisoimien turvallisuuspartioiden kiinni saamia siviilipoliiseja ei lahdattu katukokouksissa?

Suomessa liberaaleimmatkaan kansalaiset eivät kykene kuvittelemaan yhteiskuntaa ilman väkivaltakoneistoa, joka viime kädessä pitää huolen kansalaisten turvallisuudesta. Poliisia pidetään Suomessa kansalaisten ystävänä, eikä vihollisena.

"Itsehallinnon aikana suurin väkivallan uhka oli juuri poliisi", sanoo Valencia tähän.

 

Suomen Ateena - eli miksi valtaajat halutaan vankilaan (Hirtetty / Vapaa kulttuuri)

 

Autonomisen tiedekunnan valtaus eroaa useimmista Suomessa tapahtuneista valtauksista siinä, että taloksi valittiin keskeisellä sijainnilla oleva arvokiinteistö, jolla on voimakasta poliittista signifikanssia, kun useimmiten valtaajat valitsevat pienemmän profiilin kiinteistön maksimoidakseen mahdollisuutensa jäädä taloon. Silti lyhyen ja kiihkeän valtauksen ryhmäintegriteetti oli valtauksen ajan häkellyttävä. Esimerkiksi talokokouksen päätöstä, että seinämaalaukset käyvät päinsä ainoastaan sisätiloissa, kunnioitettiin täysin eikä yhtään tagia ilmestynyt naapurustoon. Mitä tietysti voidaan pitää myös valitettavana seikkana… Siirtymä kampukselta, sen miellyttävästi keskustelevien opiskelijoiden liikkumareiteiltä, Alvar Aalto-tiiliseiniltä ja Alvar Aalto-jäljitelmätiiliseiniltä barrikadien yli Polaarin säkenöivän sivistymättömään väri-ja kuviokaaokseen oli mykistävä, ja keskiverrolle Keskisuomalaisen toimittajalle varmasti järkyttävä.

[–]

Oppressiotoimenpiteet vaikuttavat aina radikalisoivasti, usein viiveellä - sillä kaikki elävät siemenet tarvitsevat aikaa itää - mutta aina ja sataprosenttisen varmasti. Ne pakottavat valitsemaan mahdollisista poluista joko assimilaation takaisin valtakoneistoon tai määrätietoisen loikan sen ulkopuolelle - ja jos henkilö, jonka vapauden holhoava koneisto on riistänyt, valitsee ensiksimainitun, voidaan hyvällä syyllä epäillä tukholma-syndroomaa. Siispä jos valtaustoimintaa ei tulla näkemään Jyväskylässä nyt, sitä tullaan todennäköisesti näkemään viimeistään silloin, kun Autonomisen tiedekunnan tapaus etenee oikeudenkäyntiin syyskuun 22., 23. ja 24. päivänä 2009.

Void Networkin mukaan "Kreikassa on yli 50 sosiaalikeskusta, ja anarkistisia poliittisia tiloja on kaikissa maan yliopistoissa". Ne ovat toimineet yhtenä rakenteena, jonka varassa Kreikan antiautoritääristä kansannousua on koordinoitu.

Autonomia, kuolema

02.04.2009, 01:39

 

 



 

 

Lost your home? Lost your job? Lost your savings or your pension? This party is for you!


Kuolema. Maailman talouseliitti G20 on kokoontunut Lontooseen puhumaan talouskriisista. Taantumasta pitäisi jotenkin päästä ja hierarkkisia talousinstituutiota haluttaisiin vähän uudistaa, mutta eihän jutusta mitään tule, kun eliitit eivät pääse sopuun esimerkiksi siitä, pitäisikö köyhemmille maille antaa lisää sananvaltaa, ja mistä leikata ja säästää, mitä tukea.

Tuhannet ihmiset demonstroivat eilen Lontoon keskustassa kapitalismin mielivaltaa vastaan. Pankkien julkisivuja rikottiin, ja Royal Bank of Scotlannin konttori onnistuttiin ryöstämään. Financial Fools Day! Osa taktiikoista oli varsin kekseliäitä, kuten yllä kuvattu "mellakkapanssarivaunu", jonka poliisi tosin jotenkin onnistui tajuamaan hoaxiksi.

Two windows in the Royal Bank of Scotland building were smashed, and masked youths made off with computers that were ripped apart by people in the crowd. Onlookers were infuriated by the sight of the police officers drawing blood as they swung away with their truncheons while guarding the bank, whose bailout by the government as it teetered near bankruptcy made it Britain’s most prominent symbol of the economic downturn.

“The police are defending the very people they should be fighting, the bankers,” said Liam Edin, a student.

 

Videoita youtubessa: piper4242 - raerth


Ei kuitenkaan tule antaa liikaa huomiota G20:n kaltaisille julkisille spektaakkeleille. Tärkeämpi ulottuvuus on vallan ja sen median katseilta piilossa tapahtuva järjestäytyminen, jonka ei tarvitse omata ainakaan näkyvän "poliittista" luonnetta. Kapinan liekki saattaa palaa kirkkaana hetken, mutta se sammuu nopeasti jos sen takana ei ole mitään millä ruokkia sitä. Elämän edellytysten haltuunotossa syntyvien paikallisten ‘näkymättömien’ suhteiden vahvistaminen on avain mille tahansa todelliselle vallankumoukselle, jonka mahdollisuudet avautuvat edessämme näinä kriisin aikoina.

Meidän täytyy käyttää nuo mahdollisuudet.

Takku: Talouskriisi ja G20

 

Ilmeisesti Megafonin suunnitelma onnistui, sillä konflikti kärjistyi auringon laskiessa. Poliisit päästivät koiransa puremaan etulinjan mielenosoittajien käsiä auki, ja toista kertaa Euroopassa 2000-luvulla tällainen mielenosoitus johti kuolemaan (edit: mies kuoli sisäiseen verenvuotoon - mahdollisesti poliisin väkivallan vuoksi).

Voisi näin pinnallisesti arvioida, että mikäli kuolema johtui poliisista, sillä voi olla vaikutuksia seuraavien viikkojen tapahtumiin.

 

 

Autonomia. Autonomiaa kokeillaan Lontoon mielenosoitusten lisäksi kamppailussa vapaan tiedon puolesta. Ruotsissa astui aprillipäivänä voimaan levy-yhtiöiden lobbaama IPRED-laki, joka heikentää netin käyttäjien yksityisyydensuojaa (operaattori voidaan määrätä luovuttamaan käyttäjätietoja) ja antaa pahimmillaan mahdollisuuden kotietsintöihin tiedostojen jakamisen vuoksi. Ruotsalainen Piraattipuolue yllyttää ihmisiä avaamaan langattomat verkkonsa vapaaseen käyttöön. Avoimien verkkojen rihmastossa tiedostojen jakaminen on turvallista.

 

Piratpartietin Rick Falkvinge toteaa, että uudella kampanjalla on myös se positiivinen sivuvaikutus, että kansalaiset alkavat itse rakentaa tietoyhteiskuntaa - toinen toistaan auttaen. "Poliitikot näyttävät uskovan, että netti on jonkinlainen leikkikalu nuorille, jonka he voivat ottaa pois, mikäli nuoret käyttäytyvät tyhmästi. He eivät näe, mitä netti oikeasti on - se on vallankumous, joka on samaa luokkaa kuin kirjapainotaito tai kirjoituskieli. Nyt on tullut hetki, jolloin meidän kansalaisten on rakennettava tietoyhteiskuntaa, koska poliitikot eivät ymmärrä siitä mitään."

IPRED-laki voimaan Ruotsissa: piraatit vastaiskuun langattomilla verkoilla

 

Tuomari Nurmiokin tuli julkisuuteen levy-yhtiöiden puolestapuhujana. Eikö mies ymmärrä, että kopiointi on jo loogisesti eri asia kuin varastaminen? Laittaisi biisinsä jakoon eikä änkyröisi. Nurmio on nimensä veroinen: tuomari tosiaan, reaktiivinen ja konservatiivi, kykenemätön käsittämään uutta.

Huhtikuu on vasta alkanut ja death roll on jo käynnissä. Surullista ja julmaa, niin kuin huhtikuu runon mukaan on, mutta ehkä tähän kaikkeen saadaan iloa loppukuusta: tulee kansainvälinen toimintaviikko maksuttoman ja vapauttavan koulutuksen puolesta sekä uuden työväen Walpurgisnacht.

Seuraavista kuukausista en sitten tiedä. Sen verran pahasti kuluvan vuoden talouskriisiä on alettu rinnastaa 1930-lukuun.

 

 

a LEGO a day

 

ps. miten olis jos ne jotka on aiheuttaneet tän talouskriisin maksais sen kulut

Työelämästä päivää

25.03.2009, 17:23

 

 

En ole koskaan tajunnut työelämää. Meidät yritetään pakottaa myymään ihmisyyttämme työnostajille sellaiseen hintaan, että työnostajat saisivat työstämme voittoa eikä meille jäisi aikaa elää hyvää elämää. What?

Työelämä here I come:

 

Harjoittelijan palkka kiven alla

Työharjoittelijoille koitti entistä kovemmat ajat. Joillakin aloilla harjoittelupaikat ovat vähentyneet reilusti alle puoleen. Paitsi että paikat ovat kortilla, myös tienestit jäävät ohueksi tai niitä ei tule lainkaan. Onko opiskelijalle maksettava palkkaa, vaikuttaa olevan nyt työnantajien suosikkikysymys.

 

Pomo pitää palkastaan kiinni

Britannian työttömyys kasvaa ennätystahtia

Moni nuori pelkää jo työpaikkansa puolesta

 Yhä syvemmälle mennään

 Tutkimus: Työelämä väsyttää eurooppalaisia

 

Tutkimus: Nuorten elämä on kiireistä ja stressaavaa

Valtaosa Suomen nuorista kokee elämänsä kiireiseksi. Taloudellisen tiedotustoimiston teettämän tutkimuksen mukaan kolme neljästä nuoresta naisesta ja kaksi kolmesta nuoresta miehestä pitää elämäänsä kiireisenä ja stressaavana.

Nuoret tuntuvat myös pelkäävän työelämää. Nuorista miehistä vajaa kolmannes ja nuorista naisista vajaa puolet oli sitä mieltä, että työelämä on "pelottava paikka".

Nuorista yli puolet pelkää, etteivät he löydä töitä tulevaisuudessa. Melkein puolet nuorista on toisaalta huolissaan omasta jaksamisestaan tulevassa työelämässä.

 

Ei ihme, että tapahtuu tällaista:

Yliopiston 75-vuotisjuhlien traaginen loppu - Masentunut opiskelija poltti valkolakkinsa, rintaliivinsä ja itsensä

 

Nyt ei säästy mikään

 

 

Prekariaatin vastavaltaa

13.03.2009, 20:56


 

 Vastavalta kokoontuu pääkallolipun alla…

 

 

Yliopisto uusiksi: vapaus tai aivokuolema!

 

 

Virkkunen on ihan mukana meiningissä

 

 

 Riot - our choice of resistance

 

 

 Seppä takoo kuin Ilmarinen

 

 

Hedelmä oli kuvauksen kohteena

 

 

Hymyilyä Manskulla

 

 

So 60’s

 

Ei kiitos

 

LOTR anyone?

 

 

So 80’s

 

Yliopisto uusiksi!

 

 

Koko Euroopan kamppailu jatkuu Helsingin yliopiston päärakennuksessa ainakin sunnuntaihin asti

Tervetuloa!

 

 

(Myöhemmin teoriaa & kommentaaria)

 Lisää kuvia:

(Postauksen videon materiaali: P & S)

 
 

Pohjalla kiehuu, pinnalla kuplii

05.03.2009, 01:49

 

Suomalainen yhteiskuntarauha on kestänyt monet väännöt ilman, että kansa rynnisi kadulle muun Euroopan tapaan. Hallituksen äkillinen päätös nostaa eläkeikää voi kuitenkin muuttaa tilanteen. Eliitin ylimielisyys ja sanelupolitiikka voivat horjuttaa yhteiskuntarauhaa myös Suomessa, pelkää Helsingin yliopiston professori Juha Siltala.

… useissa maailman lehdissä, esimerkiksi Le Mondessa ja Asian Timesissä on viime päivinä väläytelty jopa sisällissotien mahdollisuutta etenkin Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa.

Tätä on perusteltu luottamuksen häviämisellä. Siltalan mukaan Euroopassa on mellakoitu niissä maissa, joissa kansa kokee eliitin ajavan vain omia etujaan valtion kautta.

Ruvetaanko lakkoon, lähdetäänkö kadulle?

 

 

 

Eduskunta hyväksyi sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksen äänin 96–56.

Poissa kiistellyn Lex Nokian äänestyksestä oli oli 47 kansanedustajaa.

Vihreistä Johanna Sumuvuori ja Jyrki Kasvi äänestivät hallituksen esitystä vastaan.

Kuusi vihreää oli poissa äänestyksestä ja loput äänestivät hallituksen esityksen puolesta.

 

 

 

Ammattiyhdistysliike jyrätään eläkeiän osalta, työntekijät jyrätään hallinnon hajasijoituspäätöksissä ja kansalaisoikeudet jyrätään Lex Nokialla. Niin, ja osinkotulot vapautettiin tonniin saakka veroista.

Mitäköhän Etelärannan juoksupojat seuraavaksi keksivät?

Vastakkainasettelun aika on taas täällä!

 

 

 

Brittiläinen tietokirjailija John Naish uskoo, että nuoriso alkaa reagoida finanssikriisiin kapinoimalla vanhempiensa luomaa kulutuskulttuuria vastaan…

Suomessa paraikaa Riittää jo -uutuuskirjaansa markkinoimassa oleva John Naish on Britannian tunnetuimpia uusia kulutuskriitikoita. Hän arvelee, että finanssikriisi ei hellitä ainakaan EU-maiden ja Yhdysvaltain nykyisillä vastatoimilla.

– Toistaiseksi kriisiin on reagoitu vain kehottamalla kansalaisia jatkamaan kulutusta, ja se on surullista tuhlausta, Naish moittii.

Naish sanoo uskovansa, että tämän päivän noin parikymppisissä nuorissa muhii vahva kapinahenki. Se voi purkautua finanssikriisin takia joko mellakointina päättäjiä vastaan, tai vähäeleisemmin turhaa kulutusta vastustavana elämäntapana.

Nuoriso nousee kulutuskapinaan, sanoo tutkija

 

 

Saudi-Arabian öljyntuotannon huippu on ohitettu, vuonna 2005.

… Yhdessä jo aiemmin todetun ei-OPEC-öljyhuipun kanssa Saudien piikkaus tarkoittaa monia, monia asioita. Ensimmäinen mieleentuleva korollaari on, että tämä alkava lama ei ollutkaan ensisijaisesti holtittoman finanssisijoittamisen ja asuntokuplan aiheuttama, vaan molemmat näistä pikemminkin romahtivat öljyhuipun takia. Maa katosi Kelju K. Kojootin jalkojen alta; tuotannon kasvu ei enää onnistunut edes velkavetoisesti. Viime vuoden öljynhintapiikki katkaisi kamelin selän, kuten esimerkiksi Krugman laskeskeli, vaikka ei itse ole aiheeseen palannutkaan.

Toinen korollaari on, että tämä lama ei ole syklinen kasvun notkahdus, josta palataan “normaaliin” kasvun kierteeseen. Tämä lama on loppulama. Fossiilisiin polttoaineisiin perustunut kasvukapitalismi päättyy. Jos kapitalismi tarkoittaa kasvupakkoa, koko kapitalismi päättyy. Jonkinlaisia lyhyitä ja paikallisia nousukausia voi tietysti tulla, mutta maailmantalouden yleissuunta seuraavilla vuosikymmenillä on laskeva. Koko ajan, joka vuosi.

Loppulama

Tammikuun trendejä

24.01.2009, 18:25

Vuosi sitten huomio kiinnittyi enemmän pessimistisiin tammikuun uutisiin. Nyt maassa, merellä ja ilmassa on enemmän tekemisen meininkiä.

 

Yliopiston yleiskokous. Jos olet Helsingissä torstaina ja välität vapaan tutkimuksen tulevaisuudesta, tule Porthanian ykkössaliin klo 13. Lisätietoja: Opiskelijatoiminta | Facebook | Ylioppilaslehti. Luepa myös seuraavat:

Jussi Vähämäki: Kulttuuri, sivistys ja autonomia uudessa kapitalismissa

Martina Reuter: Autonomia ja yliopiston perustehtävä

 

Gazan sota tuotteena. Aikaisemmin kehittelin ajatusta "vasemmistolaisen analyysin" muodosta (tässä ja tässä). Periaate on hyvin yksinkertainen: havaitsemme tuotteen ja kysymme, mikä on sen tuotantoprosessi. Leipäpussi kaupassa ei kerro, kenen pellossa sen jyvät on kasvatettu ja miten. Analyysin tehtävänä on selvittää leivän tuotantoprosessi sekä tämän virtaavan prosessin muodostuminen jähmettyneeksi tuotteeksi, joka jaellaan, markkinoidaan ja kulutetaan.

Gaza on leipääkin helpompi esimerkki analyysista. Oikeistolaiset keskittyvät vain tuotteeseen eli nykytilanteeseen: Hamas ja Israel ampuvat toisiaan, ja molemmat surmaavat siviilejä. Vasemmistolaiset analysoivat nykytilanteen tuotantoprosessia: juutalaisten valtio synnytettiin väkivaltaisesti kansainvälisessä paniikissa, Israel pakkosiirsi satoja tuhansia palestiinalaisia vuonna 1948 ja on miehittänyt heidän maitaan siitä lähtien.

Ero on suoraan luettavissa Naomi Kleinin ja Robert Pollinin kirjeenvaihdosta. Lähiblogeista esimerkiksi Jage on kirjoittanut Palestiinasta mielenkiintoisesti.

 

Sompasaari. Helsingin Kalasatamassa aukeaa ilmeisesti kuukauden päästä uusi autonominen sosiaalikeskus. Ennen virallisia avajaisia paikalle voi sniikata huomenna katsomaan Ungdomshuset-dokkarin ja viikon päästä Venäjä maan alla -iltamaan.

 

Linkkiblogit. Toisin kuin joku aika sitten väitettiin, ne eivät suinkaan kuole. Niihin jää koukkuun ja kaikki koneaika menee uutisia, artikkeleita ja postauksia lukiessa. Esimerkiksi:

Blogilöydöistä mainitsen vielä filosofi Graham Harmanin kirjoittaman Object-Oriented Philosophyn. Blogi aloitti pari viikkoa sitten, ja sitä on jo irvailtu parhaimmaksi asiaksi mitä blogosfäärille on tapahtunut sitten html:n. Graham on kirjoittanut satoja postauksia muun muassa akateemisesta elämästä Egyptissä, Heideggerin työkaluanalyysista, Kantista, korrelationismista ja spekulatiivisesta realismista. Erityisen hyvänmakuista on blogin ADVICE-kategorian sisältö.

 

Ylioppilaslehti. Mitä tapahtui? Marraskuussa nälvittiin julkaisun nostalgista 68-pokkurointia. Tämän vuoden ensimmäinen numero on jo melkoinen hedelmäkori: yliopiston tarkastelua luokkanäkökulmasta, uuden yliopistolain kritiikkiä, Amélie Nothombin haastattelu ja vielä Sofi Oksasen vastenmielistä nationalismia ruotiva kolumni. Edistystä!

 

RSS-lukijoille vielä: blogin vasemmassa sivupalkissa on silloin tällöin päivittyviä taiteita & kirjeitä.

Se toinen filosofinen aikakauslehti

30.12.2008, 00:31

 

Gazassa kaivetaan Israelin uhrien ruumiita

 

Viime päivinä on räjähdellyt. Ensiksi Itä-Helsinki on ollut epäsäännöllisen mutta ympärivuorokautisen rakettikeskityksen kohteena, kun skidit purkavat helvetillistä kyllästymistään ilotulitteiden avulla (tuossa vieressä paloi päiväkoti). Toiseksi Israelin nationalistiset militaristit ovat teurastaneet sadoittain palestiinalaisia kostoksi yhdestä Hamasin raketin tappamasta miehestä (*). Zizekiä mukaillen: israelilaisten verellä ja raudalla ylläpitämä rasismikoneisto on tutkielma väkivallasta, joka valtion perustamiseen aina liittyy.

 

Räjähdykset eivät estäneet huomaamasta, että toinen Suomen filosofisista aikakauslehdistä julkaisi joulun alla yhden mielenkiintoisimmista numeroistaan, joka on vieläpä opiskelijanumero. Niin & näin 4/2008 surisee alkaen pääkirjoituksesta. Siinä huomioidaan, että "sossu vaihtoi kevytmarxilaisuuden vulgäärinietzscheläisyyteen ja kyökkideleuzeen", mutta päädytään kuitenkin väittämään Tommi Uschanovin demaripamflettia "nautinnollis-vasemmistolaiseksi".

Nostan lehdestä esille kaksi teemapakettia. Aristoteleen Oksyrhynkhoksen papyruksen numero 666 suomennoksen, opiskelutovereiden ajankohtaisten käännösten, esseiden ja hehkutusjuttujen lomassa on esittely Mikko Leinosen väitöskirjasta Tieteellinen ajattelu ja filosofian rikkaruohot. Leinosen kirja tutkii analyyttisen filosofian ylimielistä vallankäyttöä.

 

Tutkimuksen vahvimpiin alueisiin kuuluvat Leinosen pohdinnat suomalaisen filosofian lähihistorian erilaisista narratiiveista. Leinonen osoittaa kuinka analyyttisen filosofian omasta historiastaan Suomessa kertoma menestystarina on osittain yksipuolinen, osittain virheellinen osatotuus, jossa on yhtäältä unohdettu ne tiedepoliittiset ja tieteensosiologiset valtarakenteet, jotka ovat akateemisten ja henkilökohtaisten tekijöiden ohella vaikuttaneet kyseisen suuntauksen nousuun, ja jossa on toisaalta mytologisoitu analyyttisen filosofian menestystä selittämällä se suomalaisen kansanluonteeseen erityisen hyvin soveltuvana.

 

There you have it!

 

Uskonto on pitkään ollut tapetilla politiikassa, ja nyt siitä on tekstiä myös n&n:n kiiltävillä sivuilla. Tapani Kilpeläisen, tuon mainion Anti-Oidipuksen suomentajan, Onfray-arvostelu osuu nappiin kolme kertaa:

 

1. Uskontokritiikki yrittää usein sieltä, missä aita on matalin. Uskonnolliseen katsomukseen suhtaudutaan tiedollisena virheenä ja uskontojen pyhät kirjat leimataan pelkäksi satuiluksi vaivautumatta hetkeksikään miettimään, miksi niillä on ollut niin paljon merkitystä niin monille. Samalla päivitellään, miksi ihmeessä uskonnollinen ihminen ei luovu maailmankuvastaan, vaikka luonnontiede ei ole löytänyt jumalaa sen paremmin kiven alta kuin tähtitarhoista. Uskontoa toisin sanoen kritisoidaan ymmärtämättä, mitä se on.

Yksiniittisen uskontokritiikin itseymmärrys ei ulotu niin pitkälle, että se tajuaisi itse edustavansa samanlaista silmäpuolista ja todellisuuden osia huomiotta jättävää maailmankuvaa, josta se uskontoja syyttää. Uskonnon osuva arvostelu edellyttää sen pontimien analyysia.

 

In your face, Valtaoja & Enqvist: lukekaa Marxia!

(Valtaojasta kts. Ville Lähteen "Lectio precursioria" s. 88.)

 

2. Uskonnon synnyttämät estot ja ennakkoluulot ohjaavat ihmisten ajattelua: oikeudenkäytössä ihminen oletetaan vapaaksi ja sitä myöten vastuulliseksi, jotta häntä voitaisiin rangaista. Vapaa tahto on Onfraylle yksi uskonnollisen ajattelutavan turmiollisimmista jäännöksistä, maagista ajattelua, jossa oletetaan, että ihminen toimii tahdonalaisesti ja tiedostaa motiivinsa. Onfrayn mielestä pedofiilin vangitseminen on yhtä mielekästä kuin aivokasvainpotilaan viskaaminen vankilaan, sillä oletus vapaasta tahdosta jatkaa  hyvän ja pahan tiedon puusta syömisen teemaa: vapaaksi oletettu ihminen voidaan tuomita ja samalla hänen tekoihinsa voidaan suhtautua tunteenomaisesti, ymmärtämistä vältellen. Onfrayn kritiikki tahdonvapautta kohtaan on sitäkin arvokkaampaa koska juuri kukaan ei tohdi vapaata tahtoa kiistää.

 

Tahdonvapauden voi ongelmallistaa kysymällä: miksi on niin, että olemme tunteidemme vietävinä mutta vastuussa järjestämme? Miksi tunteiden vallassa tehdyt teot voidaan antaa anteeksi mutta järjen vallassa tehdyistä meidät "itse" pannaan vastuuseen?

 

3. Onfray korostaa, että teologinen ajattelutapa on pohjimmiltaan epädemokraattinen, sillä yhteen totuuteen ja yhteen elämäntapaan velvoittaminen, tapahtuu se sitten jumalan, isänmaan tai työn varjolla, on tasavaltalaisuuden antiteesi. Totuuden omistajana esiintyvä uskonto pyrkii sanelemaan ihmisten elämäntavan ja vaientamaan kysymykset.

 

Teologinen ajattelu on moneuden pelkoa, kuten autoritaarinen ajattelu aina kapitalismista analyyttiseen valtiofilosofiaan.

[Kuvia &] sattumia & tapahtumia

16.10.2008, 06:18

 

 

 

 

Kuvia asunnottomien yön yliopistovaltauksesta

 

Yhtäkkiä Helsingissä sattuu & tapahtuu. Esimerkiksi perjantain 17.10 Asunnottomien yöstä on levinnyt Opiskelijatoiminnan tekemä kutsu:

 

  • HOAS:illa ei riitä asuntoja
  • Kaupunki ei ota vastuuta opiskelijoiden asuntopulasta
  • Yliopisto kieltäytyy kantamasta vastuutaan kansainvälisten opiskelijoiden majoittamisesta
Jos tilaa asumiselle ei ole, sitä täytyy ottaa haltuun!

Tapaaminen Narinkkatorilla asunnottomien yönä 17.10 klo 18.30.


Seuraavaksi Vapaa Helsinki -kampanjassa on tempaistu & tempaistaan lisää maksuttoman joukkoliikenteen puolesta:

 

MIELENOSOITUS MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN PUOLESTA
18.10. klo 16.00 Kiasman edustalla.

Keskustelu joukkoliikenteestä koskettaa aina sitä, millaisen kaupungin oikeastaan haluamme. Kenellä on oikeus liikkua – kenellä on oikeus elää kaupungissa? Kaupunki ei ole mitään ilman liikkuvia ihmisiä,
mutta ihmisiä pakotetaan maksamaan liikkumisesta, jolla he tekevät kaupungista elävän ja arvoa tuottavan.

 

Takkulaiset syyttävät joukkoliikennekampanjaa demarirevarismista. Syytöksiin liittyy pieni looginen ongelma, kuten on huomautettu: jos lähdetään syyttämään tällaista kampanjaa reformismista, niin saman tien voidaan syyttä reformismista kaikkia kampanjoita ja liikkeitä, jotka eivät välittömästi tuota uudenlaista utopistista maailmaa. Mikä on mahdotonta. Joten: teetpä mitä tahansa, olet reformisti. Siis: on parempi olla tekemättä mitään ja keskittyä vaalimaan moraalista puhtauttaan.

 

Uudet barbaarit ilmestyvät puun takaa erittämään teoriaa tästä kaikesta:

 

…olennaiset yhteiskunnalliset kamppailut käydään nykyisin metropolin tilasta ja sen hallintaoikeudesta: oikeudesta asumiseen, liikkumiseen, ajatteluun ja oppimiseen, oleskeluun ja kanssakäymiseen. Pääomaa eniten satuttavat vastarinnan muodot ovat erilaista kaupunkitilan haltuunottoa.

 

Ja lisäksi meillä on uusi verkkomedia nimeltä Fifi.

Onnea vain jokaiselle.

 

 

“It’s the economy, stupid”

17.08.2008, 16:19

Olympialaisten tuottamaa kontrastia Pekingissä 

Pekingin olympiakontrastia

 

Maailmanjärjestelmä, Imperiumi tai miksi sitä kutsutaankaan, on tässä kuussa edennyt mielenkiintoisella kaksoisliikkeellä.

Aluksi huomio kiinnittyi Kiinaan, jolle olympialaisten väitettiin tuovan "mahdollisuuden parantaa ihmisoikeustilannetta", mutta joka teki täsmälleen päinvastoin. Sitten Georgian, osseettien ja Venäjän triangelidraama manasi esiin stereotyyppisiä, haamumaisia rooleja: Eurooppa on viileän älyllinen ja diplomaattinen, pieni osseettien "kansa" taistelee autonomiansa puolesta, USA on uljaan humanitaristinen puolustaja, Venäjä yrittää julmaa voimapolitiikkaa…

Keskityttäköön tässä Kiinaan, just for the pictures. Ja mahtavien rinnastusten tähden:

Hitler’s spin machine used the 1936 Berlin Olympic Games to show off his nation’s muscular ambition. We all know what happened next. In its opening ceremony for the 2008 Beijing Olympics, China’s leaders seemed to say to the world: never mind what has come before, ours is a new nation based on China’s own unique achievements. They did not need to say that the $40 billion invested in the Games was a rounding error from the most rapid transfer of national wealth in history; from consumer nations to China’s national treasury.

From Berlin to Beijing

The Olympic Spectacle and the New China

 

 

Surkein hetkeni yliopistossa so far sattui kun seminaariohjaaja taannoin kommentoi, että kyllä se Kiinakin romahtaa ennen pitkään, kun Itä-Euroopan kommunistitaloudet sortuivat ja Neuvostoliittokin hajosi. Siinä karisi sekin vähä kunnioitus, mitä oli jäljellä analyyttisten valtiofilosofien todellisuudentajua kohtaan.

Jos koulutettu ihminen ei pysty erottamaan menneen Itä-Euroopan jäykkää reaalisosialismia nykyisen Kiinan autoritaarisesta kapitalismista, jossain on ongelma.

Kiina kykeni uudistumaan, toisin kuin reaalisosialismi.

 

Hyvin harvat lukemani blogit kehtaavat kirjoittaa Kiinasta näinä aikoina. Siihen on luultavasti kaksi syytä. Ensiksi ylikansalliset mediayhtiötkin uutisoivat Kiinan toimista joka päivä, ja populistinen raivo "aasialaisten julmuutta" kohtaan on niin suuri, että Kiina-kritiikki tuntuu liian helpolta ja naivilta. Toiseksi Kiinan olympialaisissa ei ole kovin paljon uutta, ei Kiinan eikä olympialaisten kannalta.

Molemmat syyt pitävät varmasti paikkaansa. Täytyy silti varovaisesti ja ei-ironisesti yrittää palautella mieleen, mistä tässä kaikessa oikein on kyse.

 

 "It’s the economy, stupid"

 

Kun uutiset yhtä aikaa päivittelevät Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia, puhuvat urheilusta ja kuvailevat suureellisia seremonioita, kannattaa muistaa ettei Kiinan hallitus häädä, saarra, vainoa, valvo, ahdistele, pidätä, muiluta, vangitse, viruta, pahoinpitele, kiduta, tuhoa ja teloita ihmisiä ihan vain puhdasta pahuuttaan. Valtioterrorismilla on logiikkansa. Useimmat uutiset eivät ole kiinnostuneita logiikasta, vaan näyttävät ihmisoikeusrikkomukset irrallisina, lähinnä Helvetistä nousseina irrationaalisuuksina.

Eipä sillä, että kysymys olisi lopulta muutenkaan vain "ihmisoikeuksista". Kuten sanottua:

Porvarillinen pohjoinen ylpeilee abstraktilla yhdenvertaisuudellaan ja julistaa pakottavansa koko maailman sen alle piittaamaatta todellisesta sorrosta, jota tapahtuu myös pohjoisessa ja joka kohdistuu alaluokkiin, köyhiin ja prekarisoituihin. Tasa-arvon länsimainen metafysiikka on ironisesti tuottanut historian materiaalisesti epätasa-arvoisimman maailmanjärjestelmän.

 

Ihmisoikeusmetafysiikassa unohtuu aina jotain: materia, se materia. Siis aine ja aineelliset hyödykkeet, joita mekin kannamme:

 

Boikotoi Kiinaa mutta tue sen taloutta 

 

Kyse taitaa tosiaan olla materiasta. Mutta ei mistä tahansa materiasta, vaan rahaksi kutsutusta reaaliabstraktiosta.

Olympialaiset ovat aina tuoneet isäntämaalle rahaa, huomiota ja mahdollisuuden käyttää sosiaalista painepesuria. Kiinan olympialaisissa ei ole mitään muuta erikoista kuin se, että ne kiihdyttävät tämän kapitalistis-nationalistisen spektaakkelin huippuunsa.

Kapitalistis-nationalistisen spektaakkelin huippu on uusi security industry.

These Olympics are the coming out party for a disturbingly efficient way of organizing society, one that China has perfected over the past three decades, and is finally ready to show off. It is a potent hybrid of the most powerful political tools of authoritarianism communism — central planning, merciless repression, constant surveillance — harnessed to advance the goals of global capitalism. Some call it "authoritarian capitalism," others "market Stalinism," personally I prefer "McCommunism."

… As for those Chinese citizens who might go off-message during the games — Tibetan activists, human right campaigners, malcontent bloggers — hundreds have been thrown in jail in recent months. Anyone still harboring protest plans will no doubt be caught on one of Beijing’s 300,000 surveillance cameras and promptly nabbed by a security officer; there are reportedly 100,000 of them on Olympics duty.

…. By next year, the Chinese internal security market is set to be worth $33-billion. Several of the larger Chinese players in the field have recently taken their stocks public on U.S. exchanges, hoping to cash in the fact that, in volatile times, security and defense stocks are seen as the safe bets. China Information Security Technology, for instance, is now listed on the NASDAQ and China Security and Surveillance is on the NYSE. A small clique of U.S. hedge funds has been floating these ventures, investing more than $150-million in the past two years. The returns have been striking. Between October 2006 and October 2007, China Security and Surveillance’s stock went up 306 percent.

…. Many human rights groups have pointed out that China’s security upgrade is reaching far beyond Beijing: there are now 660 designated "safe cities" across the country, municipalities that have been singled out to receive new surveillance cameras and other spy gear. And of course all the equipment purchased in the name of Olympics safety — iris scanners, "anti-riot robots" and facial recognition software — will stay in China after the games are long gone, free to be directed at striking workers and rural protestors.

… Activists in China now find themselves under intense pressure, unable to function even at the limited levels they were able to a year ago. Internet cafes are filled with surveillance cameras, and surfing is carefully watched. At the offices of a labor rights group in Hong Kong, I met the well-known Chinese dissident Jun Tao. He had just fled the mainland in the face of persistent police harassment. After decades of fighting for democracy and human rights, he said the new surveillance technologies had made it "impossible to continue to function in China."

The first test begins today: Can China, despite the enormous unrest boiling under the surface, put on a "harmonious" Olympics? If the answer is yes, like so much else that is made in China, Police State 2.0 will be ready for export.

The Olympics: Unveiling Police State 2.0

 

 

 

Kiinan olympialaiset kiihdyttävät kapitalistisen spektaakkelin huippuunsa

 

Näitä on mukava lukea:

 

Avajaisissa laulanut pikkutyttö olikin huijaus

Avajaisten musiikillinen johtaja Chen Qigang on paljastanut, että Lin Miaoke -niminen tyttö laitettiin lavalle availemaan suutaan laulun tahtiin siksi, että alkuperäinen esiintyjä ei ollut tarpeeksi viehättävä.

Kaiuttimista kaikuneen laulun esitti oikeasti seitsenvuotias Yang Peiyi, joka ei päässyt avajaisten lavalle pulleiden poskiensa ja epätasaisen hammasrivinsä vuoksi.

"Pikku-Yang ei päässyt esiintymään koska halusimme välittää katsojille oikean kuvan. Ajattelimme kansakunnan parasta", Chen kertoi Sina-uutissivustolla.

Chenin kommentit hävisivät myöhemmin sivustolta.

Myös osa avajaisten ilotulituksista välitetystä tv-kuvasta on paljastunut manipuloiduksi. Järjestäjien mukaan etukäteen kuvattua materiaalia käytettiin, koska näkyvyys kaupungissa oli avajaispäivänä huono ilmansaasteiden vuoksi.

 

Peking valmistautuu olympialaisiin valtavin turvatoimin

Kisojen turvallisuudesta huolehtii 150 000 poliisia, sotilasta ja muuta turvallisuusammattilaista. Myös kaupungin 400 000 vapaaehtoista on valjastattu tarkkailemaan epäilyttävää toimintaa.

Esimerkiksi kaupungin metroissa matkustavat tarkastetaan metallinpaljastimilla ja läpivalaisulaitteilla. Ulkomaalaisen on hankala saada viisumia ja kaikilla sisääntuloteillä on turvatarkastukset. Kaupungin lähelle on pystytetty sotilastukikohta.

Kisaisäntien mukaan terrorismi on todellinen uhka kisojen aikana. Arvostelijoiden mielestä Kiina liioittelee terrorismin uhkaa ja on luonut pelon ilmapiirin pitääkseen Tiibetiä ja Xinjiangia kovassa otteessa ja saadakaseen tekosyyn pidättää toisinajattelijoita Pekingissä.

 

 Hang in there

 

Pekingin olympialaiset syövät maalaisten tuloja

… Peking on pyrkinyt järjestämään kaiken postikortin kauniiksi olympialaisiin. Pelkästään Pekingin katujen varsiin tuodut miljoonat kukka-asetelmat vaativat paljon vettä.

Vedensaanti kisoihin on turvattu pikavauhtia rakennetulla kanaalilla Hebein patoaltailta. Yleensä sitä vettä käyttävät paikalliset viljelijät. Sateettoman kevättalven aikana jopa paikalliset puoluejohtajat Hebeissä valittivat vedensiirron pahentavan kuivuutta.

 

Olympialaiset toivat Kiinalle huomiota mutteivät muutoksia

Kisojen alla Kiinassa ei ole ollut mitään merkkejä mielipidevapauden lisääntymisestä. Journalisteille luvattu avoin tiedonsaanti on ollut kiven takana. Tiedonsaanti tiettävästi taataan Kansanvälisen olympiakomitean kanssa solmitussa yksityiskohtaisessa isäntäkaupunkisopimuksessa, joka on yhä salainen.

Presidentti Hun mukaan kisat edistävät Kiinan modernisointia. Se on kuitenkin enemmän kytköksissä inflaatioon ja energiakustannuksiin kuin olympiakisoihin.

Jos kisoista ei ole hyötyä Kiinan hallituksen muutospelkojen poistamisessa ja sitä kautta vapauksien edistämisessä Kiinassa, jää niiden laajempi merkitys vähäiseksi. Se, että ulkomaiset toimittajat eivät enää lain mukaan tarvitse hallituksen lupaa tavallisten kiinalaisten haastattelemiseen ei ole kovin suuri edistysaskel, eikä siitä ole suurta hyötyä kiinalaisille itselleen.

 

Aasiassa tuhannet vastustivat Pekingin kisoja

Tuhannet ihmiset Aasiassa ja Euroopassa osoittivat mieltään Kiinaa vastaan Pekingin olympialaisten avajaispäivänä perjantaina.

Nepalissa poliisi pidätti yli 1 400 tiibetiläistä mielenosoittajaa lähellä Kiinan lähetystöä. Tiibetiläiset osoittivat mieltään myös Intiassa, missä lähes 3 000 ihmistä kokoontui Delhissä Intian parlamentin ulkopuolelle.

 

Tiibetillä pestään käsiä

Tiibetin kohtalo puhuttaa taas länsimaissa vuosikymmenten hiljaisuuden jälkeen. Olympiakisojen läheneminen on nostanut ilmaan viljalti hurskastelua. Tiibetistä on kehittynyt kollektiivinen huonon omantunnon rauhoituslääke; keino helpottaa elämän tosiseikoista ja reaalipolitiikasta johtuvaa tuskaa. Tiibetistä puhumisella yritetään luoda tiukan arvostelun kevytvaihtoehto. Tosielämässä Kiinan kehittyvä talous on luonut tilanteen, jossa teollisuusmaat pyrkivät hyötymään Kiinan vaurastumisesta ja kasvavista markkinoista sen kuin kerkeävät.

 

Amnestyn olympiajuliste, kuulemma 

 

Yhtä mukava on lukea menneistä olympialaisista:

… it’s helpful to remember that in many countries, including our own, pre-Olympic repression is as much of a tradition as lighting the torch.

In 1984, Los Angeles Police Chief Daryl Gates oversaw the jailing of thousands of young black men in the infamous Olympic Gang Sweeps. Gates also sent the LA Swat Team to Israel and West Berlin for special training.

The 1996 Atlanta games were supposed to demonstrate the gains of the New South, but the New South ended up looking much like the old one, as public housing was razed to make way for Olympic venues, homeless people were chased off the streets and perceived trouble-makers were arrested. As Wendy Pedersen of the Carnegie Community Action Project recently recalled in Vancouver, BC, another city poised to crack down on crime, drugs and homelessness in preparation for the Winter Olympics in 2010, Atlanta officials "had six ordinances that made all kinds of things illegal, including lying down. Lots of people were shipped out, and lots of people were put in jail. [The Olympic Planning Committee] actually built the city jail. Activists there called it the first Olympic project completed on time."

Repression followed the Olympic Rings to Greece in 2004. As the radio program "Democracy Now," reported at the time, authorities in Athens "round[ed] up homeless people, drug addicts and the mentally ill, requiring that psychiatric hospitals lock them up." The pre-Olympics "cleanup" included detaining or deporting refugees and asylum-seekers. Being the first Olympics after 9/11, police surveillance of immigrant Muslims and makeshift mosques in Athens greatly increased.

But the worst example of Olympic repression–and the most resonant to the current moment–came in 1968 in Mexico City, where hundreds of Mexican students and workers occupying the National University were slaughtered in the Plaza de las Tres Culturas on October 2, 1968, ten days before the start of the games. Recently declassified documents paint a picture of a massacre as cold and methodical as President Luis Echeverría’s instructions.

[ZNet: China’s Brutal Olympic Echo]

 

Ja kaikkia olympialaisia yhdistää tämä:

The goal of all this central planning and spying is not to celebrate the glories of Communism, regardless of what China’s governing party calls itself. It is to create the ultimate consumer cocoon for Visa cards, Adidas sneakers, China Mobile cell phones, McDonald’s happy meals, Tsingtao beer, and UPS delivery — to name just a few of the official Olympic sponsors… [Klein]

 

The Chinese brand of savage capitalism is responsible for some of the most flagrant human rights abuses in the world today. Citizens accused of minor crimes are executed en masse and their organs harvested for re-sale to the wealthy Chinese overseas community. The Peoples’ Army has even developed a morgue wagon that permits medics to extract those organs immediately after execution to keep them fresh. 

Although China’s number one spot on the world’s capital punishment index has been challenged by Iran this year, the decrease is certainly due to the glare of the Olympic spotlight and not a change of heart by the dubiously Communist Party.  The Chinese military still publicly executes hundreds of accused drug dealers and users in sports stadiums around the country every June 26th, United Nations Anti-Drug Day.

From Coca Cola to Adidas to McDonalds and beyond, the transnational sponsors of the Beijing Olympics who have shelled out $850 million USD to flack their merchandise at the Games have Chinese blood on their hands.

The Cutthroat Games

 

 

Edit: Kiinan kansa maksoi olympialaisten hinnan

Apokalyptisia viboja

18.04.2008, 01:09

Alkuvuoden uutisista tulee apokalyptisia viboja: mellakoita, talouskriisejä ja hajoamisuhkia, ilmastonmuutosta, raaka-aineiden ja öljyn hinnan nousua, nälänhätää, mielisairauksia, Irakin epäonnistumisia, Kongon sodan jälkimaininkeja, virtuaalisia ja reaalisia tauteja, sensuuria, rasismia, veroparatiiseja, häätöjä, prekarisaatiota, kielteisyyttä, porvarihallitusta ja elintasokuiluja myös rikkaiden maiden sisällä.

Tere Vadénin sanoin: tänä vuonna paska lyö tuuletinta.

 

Viimeinen joulu meni jo

 

Erikoisin kuolonmerkki löytyi Sitran ja Tekesin nuorisotutkimuksesta, jonka mukaan kärkisijoilla suomalaisnuorten tulevaisuutta koskevissa

kuvitelmissa ovat perhe ja vakiintunut parisuhde; monille on löytynyt ihannetyö ahkeran opiskelun jälkeen.

Maailman muuttaminen ei nuoria kiinnosta. He arvostavat luotettavuutta. Sukupuoliroolit ovat perinteiset. Suomi näyttäytyy idyllinä omakotitalossa.

Unelmista yleisin on ydinperhe ja yhtä tärkeää on matkustaminen. Täyttymys on, kun ne yhdistyvät, ja voidaan matkustaa oman perheen kanssa etelään. 

Nuorison moraali on taas kerran rapistumassa, mutta väärään suuntaan!

Annamari Sipilä kirjoittaa kolumnissaan "Nuorisolle opiksi" (HS 13.4) aivan oikein:  

Ihannekuva itsestä työntekijänä on ahkera ja kunnollinen.

Ahkera ja kunnollinen! Suomalainen nuoriso tuntuu oikein odottavan, että heitä poljetaan ja alistetaan, irtisanotaan ja lomautetaan. Sillä niinhän kaikille ahkerille ja kunnollisille lopulta käy.

Oikein voi kuulla, kuinka yritysjohtajat hierovat jo tyytyväisinä käsiään. Tuleva työntekijäpolvi ei rettelöi, vaan haluaa alistua. Sehän sopii työnantajille.

… [nuoriso] on niin riivatun kilttiä ja kunnollista, että huolestuttaa. Itse se siitä lopulta eniten kärsii.

Jälleen kerran ihmiset ilmoittavat halustaan alistua. Nousee kiusaus nauraa Sipilän sukupolvelle: sitä saa, mitä tuottaa. Pitkälti hänen ikätovereidensa johtama valtio on holhonnut ja oidipalisoinut alamaisiaan milloin koulun, milloin poliisin keinoin. Lisäksi haluja ovat tukahduttaneet oikeistolainen mediakontrolli ja työmarkkinoiden tehotuotanto-olosuhteet. Kun tarpeeksi kilpailutetaan, yksityistetään ja laitetaan joustamaan, niin täytyyhän siitä syntyä tulosta.

Muutkin katastrofiuutiset johtavat sylttytehtaalle. Yhdenkään takaa ei löydy mystiikkaa. Poliittiset kehityskulut ovat olleet kaikkien nähtävillä: olemme tienneet, että lihatuotantoon perustuva globaali maatalous on täysin kestämätön järjestelmä väkiluvun ja kulutustason kasvaessa, että Imperiumin ajamat globalisaation trendit tuhoavat luontoa ja aiheuttavat nälänhätää, että finanssikeinottelu romahduttaa heikompien maiden talouksia ja nostaa ruoan hintaa, että ravinnon tuotanto-olosuhteet huonontuvat jatkuvasti ympäristötuhon ja luonnonvarojen hupenemisen myötä ja että Maailmanpankilta ei ollut kovin viisasta ohjata köyhiä maita luopumaan ruokavarastoista sillä perusteella, että varastot ovat "iso rasite valtiontaloudelle".

Kaikki on ollut nähtävillä ja tiedossa: kaikki on täysin ilmaistu, eikä ole mitään salaliittoja, yllätyksiä tai vääriä tietoisuuksia. Ei ole myöskään mitään syytä kauhistella jo kauan tiedossa olleiden - ja osin tietoisesti luotujen - tuotantoprosessien seurauksia. Opiksi Sipilän sukupolvelle!

 

Apokalyptiset vibat eivät kuitenkaan anna aihetta suruun tai paheksuntaan. Ne pitää myöntää. Täytyy oppia surffaamaan tsunamilla.

Esimerkiksi mainitun nuorisotutkimuksen voi ottaa totuutena yhteiskunnallisten kamppailujen tilasta. Totuutta voisi sitten tulkita pessimistisesti prekarisaation käsitteen kautta: nuoriso ja muut kapinalliset toimijat joutuvat nykyään taistelemaan auktoriteetteja vastaan jatkuvasti hajoavalla ja muuttuvalla maaperällä. Monen on vaikea tehdä vastarintaa, kun ei saa jalansijaa virtaavassa maailmassa. Niinpä sovinnaiset suunnitelmat tulevaisuuden suhteen ovat melko järkevä vaihtoehto.

Tai sitten voi ajatella, että tutkimuksen löytämiä asenteita tärkeämpiä ovat käytännöt: se, mitä kaduilla ja taloissa oikeasti tapahtuu. Sillä siellähän tapahtuu: ihmiset pakenevat työelämää ja ura-ajattelua kaukaisille matkoille tai kommuuneihin, sadat tuhannet nuoret ja vanhat suomalaiset rikkovat lakia tietoisesti jakaessaan immateriaalista kulttuuria, taloja on tänäkin vuonna vallattu jo neljästä Suomen kaupungista, urbaaniin tilaan luodaan joka päivä omaehtoista taidetta ja viestintää, kapitalismia vastustetaan dyykkaamalla, varastamalla kaupoista ja elämällä kollektiivisesti, kaiken ikäiset ihmiset organisoituvat demokraattisesti tekemään mitä huvittaa - olen kirjoittanut tällaisista tapahtumista niin monta kertaa jo kolmen kuukauden aikana.

Eikä kapinoinnilla ole mitään tekemistä sukupolvien taistelun kanssa: jokaisesta ikäluokasta löytyy  anarkisteja ja auktoriteetteja. Tämän päivän kapinalliset ovat sekalaista rahvasta, puhdasta moneutta ja kaaosta. Opiksi Hesarin kulttuuritoimittajille!

 

Ja opiksi vielä valtamedioille: täällä kapinoidaan, mutta uudella tyylillä ja uusissa paikoissa. Reaktiivinen kauhistelu asenteiden tasolla ei auta: täytyy tutkia, mitä tapahtuu käytännössä. Ja myöntää se.

Jos ei huvita nähdä kapinoita ja liittyä mukaan, voi käpertyä pommisuojaan ja alkaa valmistautua seuraavaan lamaan.