Kontrollilta piilossa kasvaa uusi heimo. Siltä voidaan odottaa mitä tahansa. Se voi vaikka syödä espoolaisten kultaiset noutajat.

Porvarit tunkevat sen nimien hierarkiaan: syrjäytyneet, köyhät, kyllästyneet. Marginaalissa…

 

Nuoret.

Opiskelijat.

Tietotyöläiset.

Kaupunkilaiset.

Väki.

 

Barbaarit?

 

 

 

 

"Hajamielinen kaupunkilainen on Benjaminin sanoin ”barbaari”, koska häntä eivät kiinnosta pyhät auktoriteetit, säännöt tai moraaliset velvoitteet jonkin korkeamman asian hyväksi toimimisen mielessä. Uudet barbaarit eivät välitä suvun odotuksista tai kansallisesta kilpailukyvystä sen enempää kuin pyhien kirjojen antamista elämänohjeista. He ovat niin levottomia, ettei heitä voi sitoa liukuhihnan ääreen tai toimistoon yhdeksästä neljään. He harhailevat hajamielisinä ja kurittomina pitkin kaupunkia. Nämä ”villeiksi syntyneet” uudet barbaarit ovat tehneet lopun tehdaspiippujen, pyhäkoulujen ja pyhän Suomisen perheen yhteiskunnasta."

 

 

väkivalta -> väellä on valta?

 

Nimilaputtaminen ei anna heimolle kasvoja. Kukaan ei tiedä keitä siihen kuuluu tai mitä se tekee… Sen valta ja voima on epämääräistä. Siksi se pelottaa porvaria, niin kuin mielenosoituksessa naamioituminen.

 

 

 

Se, joka pakenee, kuuluu tähän heimoon. Pakeneva heimo on vahva, ja se neuvottelee vain…

 

 

 

Heimon jäsenet ovat uusia barbaareja = alistumiskyvyttömiä kehoja ja kappaleita. Barbaareilla ei ole kykyä totella.

 

 

 

(Barbaarinen esine on deterritorialisoituva osaobjekti.)

 

"…epämääräisyyteen voi reagoida eri tavoin. Barbaari on suurkaupungissa ja väkijoukossa kuin kotonaan. Porvari pyrkii sitä pakoon. Suurkaupungin elämän epämääräisyys, valmiin muodon, sääntöjen ja rajojen puute onkin aina järkyttänyt porvaria ja uhannut hänen itseriittoisuuttaan."

 

 

 

Barbaareilla on kontrolloimattomia haluja. Ne eivät tottele vanhempien määräyksiä tai merkityksiä.

Barbaarit ovat kontrolloimattomia haluja.

 

 

uudet parturit

 

Kapitalismin etiikka muodostaa yliminän, keskiluokka minän, barbaarit ovat tiedostamatonta halua.

Missä se on, siellä minän tulee olla…

 

 

 

"Porvari ei voi sietää sen enempää suurkaupungin kuin tietotyön epämääräisyyttä: monien ärsykkeiden ja tehtävien jatkuvaa läsnäoloa, valtioiden rajojen hälvenemistä ja suljettujen laitosten kuten tehtaan kriisiä. Porvarillisen ajattelun on aina pyrittävä asettamaan rajoja ja tekemään erotteluja: oikea työ ja tuottamaton joutilaisuus, kansalainen ja muukalainen, madonna ja huora. Tämä ei ole porvarillisen ajattelun syntyajoilta 1800-luvulta muuttunut mihinkään."

 

 

taikasienet nostaa barbaareille hattua

 

 

 

Barbaareista epätoivoisimmat kamppailevat molotovimonopolista…

 

 

 

Keskiluokkaa otetaan kiinni: keskiluokan halut pakenevat, mutta sitä otetaan kiinni. Velanotto ja koronmaksu ovat kiinniolemisen tapoja. Barbaareja alistetaan, käskytetään ja laitetaan palvelemaan. Sekä keskiluokkaan että barbaareihin käytetään valtaa: kuri, kontrolli, suvereniteetti. Velka & luotto.

 

 

 

"Koska tehostetussa ja cv:ksi muutetussa ajassa jokainen hetki on keskenään samankaltainen, tyhjä ja ontto kuin lumihiutale, on elämää, nautintoa ja täyttymystä aina odotettava. Elämä alkaa aina vasta myöhemmin: sitten kun olet käynyt koulusi loppuun, tehnyt harjoittelusi ja saanut jalan oven väliin, säästänyt asuntoa varten ja maksanut velkasi, ollut töissä tarpeeksi pitkään että saisit oikeuden vuosilomaan, kantanut kortesi kekoon kansantalouden pelastamiseksi ja väestön ikääntymiskriisin ratkaisemiseksi, jotta voit rauhassa siirtyä eläkkeelle ja kuolla pois mahdollisimman nopeasti, ettet liikaa kasvattaisi sosiaali- ja terveysmenoja."

 

 

"Kuten maailmansodan juoksuhaudoista selvinneet työläiset, ovat meidän yhteiskuntiemme uudet barbaarit oppineet, ettei vanhojen ukkojen ja akkojen moralistisia narinoita juuri kannata kuunnella. Niin paljon kuin protestanttisesta työetiikasta jauhetaankin, alkaa yhä useammilla ihmisillä kuitenkin olla hyvin selkeä kokemus siitä, että “työ” ei kannata. Vaikka opiskelisit kuinka hyvin, tekisit sata ilmaista harjoittelua, pitäisit kuntoasi yllä ja työskentelisit 60 tuntia viikossa, et silti pysty kustantamaan elämääsi ilman järjetöntä velkaantumista, joka taas pakottaa tekemään jatkuvasti enemmän työtä. Usko siihen, että tuonpuoleiset voimat kuten “talouskasvu” takaisivat palkkion kuuliaisesta käytöksestämme, on jo aikaa romahtanut.

Uudet barbaarit ovat jo osoittautuneet liian levottomaksi tullakseen vangituksi tehtaaseen, kouluun ja perheeseen. Nyt heidän pysäyttämisekseen ja hallitsemisekseen pystytetään lisää ja lisää checkpointeja, kaappauksen pisteitä kaikkialle kaupunkitilaan. Nämä checkpointit muuttuvat pahimmillaan sisäisiksi, tarkastuspisteiksi elämän kaarella, curriculumilla. Olet jo 25-vuotias etkä vielä ole valmistunut, sinulla ei vielä ole omaa asuntoa, et ole saanut vakituista työpaikkaa? Olet kirjoittanut samaa raporttia jo kolmatta päivää, eikö sinua yhtään hävetä?

–

Kriisien torjumiseksi porvarit vaativat aina lisää valvontaa. Entä jos kriisien syynä onkin liika kontrolli ja liika rajojen asettaminen, liika puuttuminen yhteiskuntaan ja ihmisten elämään? Se, että ihmiset eivät siedä valvontaa ja kontrollia, joka sitoo heidän voimansa ja kahlitsee elämää"

- Uudet barbaarit

 

kontrollilta piilossa kasvaa uusi heimo

betonisavanneilla, asfalttikankailla

en kadota toivoani: se on barbaareissa

 

 

 

 

Aktivismi on ruma sana (Guattari sanoisi: "molaarinen"). "Aktivisti" on liberalistien keksimä identiteetti. Liberalismissa on aktivisteja ja on ei-aktivisteja. Aktivistit tekevät aktivismia, koska se kuuluu aktivistien toimenkuvaan, vähän niin kuin politiikka kuuluu poliitikoille. Ei-aktivistit eivät sitten tee aktivismia, koska he eivät ole aktivisteja.

Aktivismiin tarrautuminen marginalisoi itse aktivismin ajaman asian ja pelaa näin "ei-aktivistien" pussiin.

Ollaan nyt liberaaleja tämän postauksen ajan ja puhutaan aktivismista.

Suomessa aktivistit voidaan jakaan vulgäärifreudilaisesti kolmeen pinoon, ja nyt tosiaan tehdään aika brutaalia jälkeä.

 

1. Anarkistit ovat tiedostamaton. Tiedostamaton on yhtä aikaa viaton, lapsellinen, leikkisä ja aggressiivinen. Niin myös useimmat havainnoimani anarkistit, Suomessa. Vittuun strategia, uho päälle ja kadulle. Tai sitten ei koskaan mitään päihteitä (streittarius) eikä uhoa (feminismi), mutta ei strategiaakaan (anarkismi). Joka tapauksessa: alasti punkkikeikalle! Mutakuoppa-anarkiaa! Kiljua Puntalassa! Identiteetinvahvistusrituaaleja kuokkavierasretroilulla!

Tunnustuksellinen anarkismi pysyy pienimuotoisena alakulttuurina eikä kauheasti kasva, koska edellä mainitut anarkokliseet pitävät täysin paikkaansa. Ne eivät tietenkään ole kuin pieni osa totuutta - mutta totta yhtä kaikki. Esimerkiksi helsinkiläinen anarkoskene on punk-painotteinen. Anarkistien järjestämät mielenosoitukset ja kirjoittamat tai kääntämät tiedotteet ovat uhonneet väkivallalla ja kaaoksella ("tuomme epäjärjestystä Helsingin kaduille", takku.nettiin käännetyt tiedotteet). Kadulla ja mediassa näkyvistä anarkisteista suurin osa on nuoria, jotka juovat bisseä tai kiljua. Tämän kuvan muuttamiseksi - puhumattakaan vallankumouksen tekemisestä - ei riitä satavuotinen jaarittelu siitä, että "anarkia on järjestystä ja sitä paitsi filosofinen aate".

Anarkojen meininki vaikuttaa siis ulkoa päin sekasortoiselta ja asioiden normaalia järjestystä loukkaavalta, mutta toki sillä on oma sisäinen "logiikkansa", aivan kuten tiedostamattomalla ja Harpo Marxilla. Kuitenkin anarkistit ovat tiedostamattoman luonteensa vuoksi itse anarkismin pahin este, aivan kuten Bob Musta kirjoittaa.

 

2. Vasemmistolaiset ja keskiluokkaisemmat autonomit liikkuvat egon alueella. "Radikaalivasemmisto" esittää yhä vaatimuksia valtiolle, kommunikoi enemmän tai vähemmän tervejärkisellä kielellä, taktikoi, laskelmoi, liittoutuu ja neuvottelee. Sen toiminta on objektiivisesti ottaen tehokasta ja järkevää. (Tekstissä ei nyt ole mitään ironista, vaan tällainen toiminta on usein oikeasti "järkevää".) Tämä luonnehdinta voi viitata yhtä hyvin demarien vasemmistosiipeen kuin siirtolaisaktivisteihin, mediaprojekteihin ja nollatoleranssia vastustavan liikehdinnän retoriikkaankin.

On toki eri asia, mitä nämä ryhmät ajattelevat, puhuvat ja tekevät yksityisessä elämässään - siellä he voivat olla vaikka "anarkisteja" tai "aktivisteja". Julkisesti ne kuitenkin kommunikoivat tavalla, joka liittää ne egoon, ja samoin teki Chico Marx.

 

3. Kansalaisjärjestö-aktivistit kuuluvat yliminään. Oikeistokolumnistitkin osuvat sentään joskus oikeaan: osa vihervasemmistosta ja hipeistä perustaa identiteettinsä moralismille ja ylimielisyydelle. Pahimpia ovat nuoret stereotyyppiset kansalaisjärjestötoimijat, jotka ovat sekä hysteerisiä itsensä suhteen ("olenko varmasti ollut tänään tarpeeksi ekologinen") että terroristisia toisen suhteen ("sä oot vaan vitun tyhmä kun sä syöt lihaa, dokaat, äänestät mitä sattuu, lennät lentokoneella, ajat autoa" jne.).

Myös Groucho Marx kuuluu tälle alueelle.

 

Psyyken vulgäärifreudilainen topologia menee kai niin, että tiedostamaton uhkaa egoa psykoosilla ja samaan aikaan yliminä uhkaa egoa neuroosilla. Ego muotoutuu tiedostamattoman ja yliminän välisessä konfliktissa: egon tie on keskite. Keskiluokan tie… Tarvitaan uusi topologia.

 

 

 

Alkukeväästä häröiltiin suunnitelmien, universaalihistorian ja deterritorialisaation kanssa, ja kyllähän siitä sähellyksestä alkoi syntyä luonnosta. Vessapaperi matkalla kohti kandia ja ties mitä:

Deterritorialisaation universaalihistoria. Deleuzen ja Guattarin historianfilosofia (pdf)

 

… tässä esitettyyn historianfilosofiaan kytkeytyvää tieteellistä lähdeaineistoa ja filosofista käsitteistöä on niin runsaasti, että työn jatkaminen vaikuttaa mahdolliselta. Pohjatyötä on tehty yhtäällä Deleuzen ja Guattarin tutkimuksessa, toisaalla historiantutkimuksessa, luonnontieteissä ja tieteenfilosofiassa. Tarvittaisiin joku vetämään johtopäätökset ja kirjoittamaan konkreettinen ja systemaattinen selvitys asiasta. Deleuzen ja Guattarin käsitteille täytyisi antaa vielä enemmän lihaa luiden ympärille ja ne pitäisi sijoittaa konkreettisiin historiallisiin olosuhteisiin. Ehkä jonkun pitäisikin yrittää tehdä hegelit (tai kojèvet) ja kirjoittaa auki ”deterritorialisaation historiallinen fenomenologia”, joka Deleuzen ja Guattarin avulla yhdistäisi big historyn laajuuden DeLandan teosten filosofiseen ja tieteelliseen tarkkuuteen. Sellainen työ epäilemättä konkretisoisi tässä esitetyn luonnoksen.

 

Kevättä seinillä

 

 

Kesän lähestyminen näkyy radan varressa

 

 

Harvoja oikeistopopulismin aiheita joita voi sympata

 

 

Kontula

 

 

Mellunmäessä ollaan vähän iloisempia

 

 

Ai mitä on median pornoistuminen? Nuolkaa kiveksiä!

 

 

Ja imekää munaa!

 

 

Se, mitä Elimäenkatu 15 squatista on jäljellä. Niin kuin Julma-Henri sanoo: "Eli mäen kadun yli"

 

 

Vessan seinä

 

Uudet barbaarit

 

 

Postmodernin ironian huipentuma

 

 

Joskus valitetaan kapitalismin hallitseman maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Parahdus kuulostaa sinänsä oikealta: maailmassa on vikaa, koska ihmisoikeuksien julistus ei toteudu kuin harvojen kohdalla, ja toki oikeudenmukaisessa maailmassa kaikilla ihmisillä olisi konkreettinen mahdollisuus hyvään elämään.

Tarkoitus on hyvä ja sen soisi toteutuvan… Eikö tällaisessa puheessa vainua kuitenkin jonkinlaista kaunaa, reaktiivisuutta ja valtioajattelua? Miksi puhua abstrakteista ja universaaleista oikeuksista, kun kapitalistit eivät kuitenkaan kuuntele sillä korvalla, ja jos joku kuunteleekin, niin pian liberaalit relativistit syyttävät etnosentrismistä. Maailma, joka tavoittelee universaalia oikeudenmukaisuutta, on hierarkkisempi ja epätasa-arvoisempi kuin koskaan.

Mikä korppikotkien hylkimä haaska oikeudenmukaisuudella hillumiseen on haudattu?

 

Vanha naava haisee: oikeudenmukaisuudella moralisoivat vasemmistolaiset ovat taas kerran unohtaneet M:n P:n. Marxin kapitalismikritiikki kun ei Pääomassa perustu "oikeudenmukaisuuteen".

Tämä johtuu siitä, että kapitalismi on oikeudenmukaista.

Kapitalistisilla markkinoilla vaihtosuhteet ovat tasaveroisia ja oikeudenmukaisia. Markkinoillahan kahta tavaraa palautetaan laadullisesti samanlaisiksi ja vaihdetaan suhteessa samaan mittaan eli rahaan. Oikeudenmukaisuus on muodollinen ja tyhjä asia, niin kuin markkinoilla liikkuva raha, ja se edellyttää ihmisten redusoimista laadullisesti homogeenisiksi. Siksi markkinat ja oikeudenmukaisuus ovat luonnollisia tovereita.

 

Marxin väitteessä ei ole mitään ihmeellistä, jos ajatellaan historiaa. Marcel Maussin tutkiman "alkukantaisten" lahjanvaihtoketjujen toiminta ei ollut oikeudenmukaista. Vaihto muodosti monimutkaisia ja monenkeskisiä ketjuja, eräänlaisen suuren pelin, jossa lahjan antaminen sitoi antajan ja antavan molemminpuoliseen suhteeseen. Syntyi velkoja, maagisia henkisten ja materiaalisten tapahtumien yhteenkietoutumia, pakottavaa tuhlaamista, tuhoamista… Antropologien käsittelemä vaihto ei ole reilua, koska siinä ei ole tasavertaista mittaa vaihdolle.

Se on epäoikeudenmukaista.

Lahjanvaihtoon perustuvaan yhteiskuntaan nähden kapitalismin tavaranvaihto on "reilua peliä”. (Justice as fairness…) Kapitalismissa tavaroilla on kaikille yhteinen mitta. Pääoman lukua 1.3.D mukaillen: z yksikköä A:ta, y yksikköä B:tä, x yksikköä C:tä … = v rahaa. Kaikki tavarat voidaan kapitalismissa palauttaa (reterritorialisoida) rahaan.

 

Siis: kuten on tiedetty 200 vuotta, kapitalismissa rahasta tulee kaiken mitta. Koska kaiken täytyy olla välitettävissä markkinoilla, kaikelle täytyy antaa hinta. Kaikki täytyy tavaramuotoistaa, kaikelle täytyy antaa vaihtoarvo eli - Pääoman termein - arvomuoto.

Marxin mukaan Aristoteles pääsi ensin käsiksi arvomuotoon. Stageiralainen huomasi sen edellä jo mainitun seikan, että vaihto edellyttää yhteismitallisutta, siis laadullista samankaltaisuutta. Markkinat edellyttävät tavaroiden laadun pelkistämistä homogeeniseksi määräksi.

Tämä on muuten sivumennen sanoen jo tarpeeksi hyvä argumentti sitä - jopa Zizekin Deleuze-kirjassaan esittämää - väitettä vastaan, että kapitalismi muka toisi maailmaan voittopuolisesti moneutta ja että moneuden juhlijat olisivät täten pro-kapitalisteja. Kapitalismi tekee toisin: se palauttaa kaiken rahaan ja siten köyhdyttää maailmaa.

Banaalisti: jos supermarketissa on 40 000 erilaista tuotetta, mitä moneutta siinä on, kun tuotteita saa vain rahalla, jonka eteen pitää tehdä mitä tahansa vastenmielistä työtä millä tahansa huonoilla ehdoilla. Sitä paitsi suurin osa tuotteista on tehty houkutteleviksi mutta lopulta samanlaisiksi, nopeasti hajoaviksi, huonoissa työolosuhteissa, ympäristöä tuhoamalla jne.

Moralistisemmin: elämismaailmamme köyhtyy ja latistuu sitä mukaa, kun ympäristöjämme kaupallistetaan, yksityistetään (aidataan) ja ihmissuhteitamme alistetaan talouslogiikalle.

 

 

 

Kapitalistinen reduktio on oikeudenmukaisuuden ideologian materiaalinen edellytys. Oikeudenmukaisuus on Pääoman ensimmäisessä luvussa kuvatusta materiaalisesta rakenteesta (sen genealogiasta) versova ideologia.

Orjataloudelle perustuvassa antiikin Kreikassa oikeamielisyys, dikaiosýnē, oli vapaan miesyksilön hyve, ei yhteisön abstrakti periaatejoukko. Oikeudenmukaisuutta termin nykyisessä abstraktissa ja tyhjässä merkityksessä ei tunnettu. Kreikan ja nykyisyyden välille tarvittiin kapitalismin syntyprosessi.

Nykyistä maailmantilaa ei siis pitäisi käsitellä pelkästään abstraktin oikeudenmukaisuuden käsitteen avulla, koska oikeudenmukaisuus on vain tyhjä ja muodollinen lopputulos.

Varsinainen riisto piiloutuu tuotantosuhteisiin, tuotantoprosesseihin.

 

Oikeudenmukaisuus tuotannon rahatalouden muodollisista suhteista syntyvänä tyhjänä ideologiana on siis asetettava sinne minne se kuuluu: tuotantoprosessien tuotteeksi ja kapitalismin muotoutumisen lopputulokseksi.

Pääomassa on asiasta kaksi yleistä lisäopetusta:

1) marxilainen analyysi on luonteeltaan affirmoivaa. Porvariston edistyksellinen talousmuoto synnytti ajatuksen tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta - eikä tämä tietenkään ole sinänsä huono asia, siihen ei vain pidä takertua.

2) marxilainen kapitalismikritiikki on immanenttia, kapitalismin ja vallan sisältä lähtevää kritiikkiä, toisin kuin vanhan lässyvasemmiston tai joidenkin uusien punavihureiden transsendenssiin perustuva moralismi.

 

 

Jos jollakulla on tarvetta nopealle tapettiliisterille, niin lemmikkihamsterilleni tuli tässä nousevan Itä-Helsingin auringon alla mieleen, että siihen tarvitaan

1) vettä

ja

2) vehnä- tai perunajauhoa.

Sekoita yksi osa jauhoa kolmeen osaan vettä (tai ohjeesta riippuen: 2:3). Kiehauta seos. Anna kiehua hiljalleen & sekoittele hetki, kunnes tökötti on paksua. Anna jäähtyä: liima on valmista.

Saattaa mädäntyä, jos seisotetaan liikaa. Mutta niin mädäntyy kaupunki ympärillämme, kun kontrolli & mainonta lisääntyvät.

Levitä liisteriä leveällä pensselillä joko seinään suoraan tai tapettisuikaleen taakse & viimeistele ainakin reunat toisella kerroksella liisteriä & tasoita.

 

 

 Hieno taideteos… vaan miten olisi koko Anti-Oidipuksen printtaaminen ja lätkiminen betoniin?

 Koti & keittiö: Liisteröinnin ABC

Valokuvatorstain viikon teema on naamiaiset. Kuvassa vapun Kapitalismi ulos kampukselta/Murrostorstai 2009 -mielenosoituksen työväenluokkaiset sankarit naamioituvat etubanderollin taakse.

Valtamedia: Murrostorstai 2009 -mielenosoitukset liikkeellä

Yle: Helsingissä kiinniotetut mielenosoittajat päästetty vapaiksi

Opiskelijatoiminta: Kuvia vappumielenosoituksesta

Vihreä Lanka: Radikaalia lamavappua!

 

 

Raimohan se siinä! Raimo on vapun kunniaksi naamioitunut nuorekkaaksi.

 

 

Näin sitä vappua vietetään, skumppa kourassa ja soihtu toisessa keskellä Manskua.

 

 

Varjoarmeijallinen kaupunkisotilaita Espalla.

 

 

Narinkkatorilta Opiskelijatoiminnan perään lähtenyt Reclaim the City -demo veti pisimmän korren…

 

 

 …spottaa Raimo kuvasta…

 

 

… hyvin veti myös lämppärinä toiminut OT, vaikka väkeä olikin aluksi edellisiä yliopistomielenosoituksia vähemmän.

 

 

Lukijoiden pyynnöstä kuvat poliiseista, maalipommituksesta ja kiinniotoista on korvattu ylläolevalla kuvalla.

 

 

 

Melkoisia sotkuja ympäri Eurooppaa

 

 

Poliisit pelleilevät.

 

 

Kapteeni Jubilaatio ilmestyi yhtäkkiä tanssimaan Elinkeinoelämän Keskusliiton pääkonttorin eteen. Comeback from EuroMayDay 2008! Monet lantiot alkoivat vatkata Jubilaation tahdissa, ja jos eivät alkaneet, niin Jubilaatio vatkasi niitä.

Mitä analysoisin tapahtuman pohjalta jos jaksaisin:

1. manifestin sävy ja käsitteistö: miksi "luokasta" puhuminen ahdistaa niin monia "nykyvasemmistolaisia"? Mitä vasemmistosta on jäljellä jos minkäänlaista luokkataistelua ei tunnusteta?

2. kolmen mielenosoituksen taktiikka: onnistui ensimmäistä kertaa Suomessa, hienoa, kuinka hyödyllinen tulevaisuudessa?

3. lopetuspaikka (EK:n konttori Etelärannassa): symbolisesti mainio, käytännössä ongelmallinen sumppu. Sitä paitsi jos RtC-demo olisi pysynyt uskollisena nimelleen niin paikkahan olisi pitänyt vallata…

4. loppuvuoden agenda: miten Murrostorstai onnistui artikuloimaan kevään ja tulevan kesän poliittiset kamppailut? Kuinka paljon tapahtumassa oli turhaa lamaretroilua? Mitä seuraavaksi?

(Iso osa kuvista -S)

 

Paras analyysi vapusta löytyy tästä

 600 000 m2 tyhjää toimistotilaa - paska asuntotilanne?

 

Vallankumouksen hedelmiä vastaanotti muutaman kuvan yön opiskelijavaltaukselta Vallilasta

Yle | Valtamedia

 

 

Kuulemma talo on kuusikerroksinen ja sisältää monta tuhatta neliötä tilaa, joka on ollut käyttämättömänä vuodesta 2007 asti. "Oma toimitila…" Saunakerrokselle olisi varmasti käyttöä Opiskelijatoiminnan keskuudessa, kun opiskelijakämpissä ei pahemmin saunavuoroja ole (sikäli kuin opiskelijoilla ylipäänsä on kämppiä)

 

Anonyymit opiskelijatoimijat: Miksi valtaamme asuntoja?

Vuokrataso kohoaa jatkuvasti. Opiskelija-asuntoihin on ennätykselliset määrät hakijoita, ja kaupungin vuokra-asuntoihin jonottaa tuhansia ihmisiä. Pääkaupunkiseudulla on yli 3500 asunnotonta. Samaan aikaan Helsingissä on arviolta 600 000 neliötä tyhjää toimistotilaa.

Meitä kiristetään joka suunnalta: fyysisesti meidät pakotetaan pieniin solukoppeihin ja matalapalkkaisiin töihin - tai sitten asunnottomaksi. Henkisesti meiltä vaaditaan koko ajan nopeampia suorituksia, “luovempaa” työskentelyä ja loputonta alistumista. Meiltä kielletään sekä ilmainen julkinen tila että oma koti. Tilanne on sietämätön.

Miksi meidän pitäisi hyväksyä markkinoiden ja moralistien sanelemat ehdot? Tyhjää tilaa kyllä on olemassa, sitä ei vain käytetä asumiseen. Miksi sitä ei oteta käyttöön? Miksi sitä ei vallata käyttöön?

 

 

 

Ennätysmäärä haki Hoasin asuntoja

Opiskelijoiden asuntojonot ennätyspitkät pääkaupunkiseudulla

 

 

On julkaistu kutsu Raivon kesään 2009. Toiset jaksavat jauhaa Rakkauden kesästä.

Me sanomme: raivo ja rakkaus ulos, Raimo sisään. Tästä lähtee Raimon kevät 2009!

 

 

Huhun mukaan kuva esittää Raimoa 60-luvulla

 

Laskualas vappuun alkaa… hetkinen, rullaamme kiitoradalle.

 

 

Eläkeläiset - Kiitoratahumppa

Kiiltää kiiltää Raimon kalju kiiltää
sen Raimo peittää näädästä
tehdyllä karvahatulla
kun se humppaa, sen pää savuaa

 

 

 

Ja Raimo humppaa
ja Raimo tanssaa
karvahatun läpät lepattaa
ja Raimo kamplaa
ja Raimo tamppaa

 

 

 

 

 
Raimon voi spotata täällä vappuna!

 

Tästä lähtien Raimo seikkailee Vallankumouksen hedelmissä joka kuukausi. Tai ainakin joskus

 

Kysymys: mitä tapahtuu Helsingissä vappuna 2009?

Vastaus: muutamilla nettisivuilla (esim. Valtamedia, Takku) on julkaistu kutsu otsikolla "Murrostorstai 2009". Kutsun mukaan Helsingissä järjestetään vappuaattona klo 17.30 alkaen "kolme mielenosoitusta ja luokkakantainen voimannäyte". Mielenosoitukset näyttävät olevan nämä:

1) Reclaim the City: Vapaan Helsingin jälkeläisten ja ilmastoaktivistien kulkue lähtee Narinkkatorilta

2) Toimeentulotukea, ei pankkitukea! Vasemmiston ja siirtolaisten kulkue lähtee Hakaniementorilta

3) Kapitalismi ulos kampukselta! Opiskelijatoiminnan kulkue lähtee Porthanian edestä

Jokaisessa demossa on artisteja ja dj:tä.

 

K: Miksi murrostorstai ja mikä on sen yhteys vappuun?

V: Kutsun mukaan nimi viittaa lamavuoden 1993 torstaihin 4.11, jolloin 20 000 työtöntä osoitti eduskuntatalon edessä mieltään toimeentulon puolesta. Vappu on perinteisesti ollut työväen juhla. 2000-luvulla Suomessa on vappuisin juhlinut uusi työväki EuroMayDay-nimen alla. Nyt näyttää siltä, että EMD on kuopattu. Tilalla on kolme mielenosoitusta, joiden on ilmeisesti tarkoitus liittyä lopuksi yhteen. Yhden jättimielenosoituksen korvaa mielenilmausten taktinen moninaisuus, mitä se sitten tarkoittaakaan.

 

K: Murrostorstai-manifesti vaikuttaa joidenkin mielestä taktikoivalta ja populistiselta. Kai joku on jo ehtinyt lytätä sen totaalisesti?

V: Kyllä. Ilkeää tekstiä aiheesta on syljetty esimerkiksi tässä blogissa. Ottamatta kantaa manifestin tai kritiikin sisältöön, ei ole varmaa, onko kyseinen kritiikki suunnattu enemmän itse murrostorstaita vaiko uudistunutta verkkolehti Megafonia vastaan.

 

K: Mistä löytää jotain fiilistelevää spekulaatiota näiden mielenosoitusten eroista ja yhtäläisyyksistä?

V: Tästä! Arvostellaanpa demokutsut.

Ensiksi Narinkkatorin Reclaim the City. Hmm… aika runollista, etten sanoisi. Onko joku päästänyt anarkistin koneen äärelle? Siihen viittaisi ensimmäisen lauseen pilkutus. Teksti on joka tapauksessa kirjoitettu ikkunan ääressä, niin monta kertaa siinä "avataan ikkuna", "otetaan askeleita" ja astutaan "mahdollisuuksien ikkunasta". Viittaako tämä Leibnizin ikkunattomiin monadeihin? Vai onko kyseessä alluusio iskulauseeseen "NEVER FORGET: A WINDOW OF OPPORTUNITY SOMETIMES INVOLVES A ROCK"? Mahdollisuuden ikkuna, definition: A short period of time during which an opportunity must be acted on or missed. Aivan… Spot on! Bonuksia molaarisista viittauksista "viherpestyyn fasismiin". Diippiä shittiä! Miinuksia tulee tekstin läskistä yleissävystä. Loppuhehkutus kuitenkin lämmittää:

 

Vallataan jokainen laman tyhjentämä tehdas ja aletaan tuottaa siinä jotain mitä me haluamme. Vallataan jokainen toimistotalo asunnoiksi työttömäksi jääville. Tartutaan tilaisuuteen ja luodaan kapitalismia omilla alueillamme uhkaava paikallinen liike. Liike joka kieltäytyy valtion tiukemmasta kontrollista, nousevasta rasismista ja lähtee rakentamaan asuinalueillemme vastavaltaa, joka lähtee vastahyökkäykseen pyrkimyksenämme pitää huoli että kun tämä lama on ohi, sen jälkeen emme ole enää kapitalismin rattaita, vaan omia elämiämme ja asuinalueitamme hallitsevia toimijoita.

 

Okei. Sitten Hakaniemen Toimeentulotukea, ei pankkitukea -demo. Kutsu on lyhyt, selkeä ja asiallinen. Ripaus populismia, joka on täyttä totta: "Ihmiset menettävät kotejaan samaan aikaan kuin pomoille maksetaan härskejä bonuksia meidän muiden elämän pilaamisesta. On aika muuttaa kehityksen suuntaa." Vaaditaan taattua toimeentuloa kaikille, palkankorotuksia, maksutonta joukkoliikennettä ja asumista perusoikeudeksi. Vasemmistonuoriystävällinen kutsu. Lopussa mainio slogan: "Lilius ja muut veivät rahamme, nyt on aika vaatia ne takaisin!"

Lopuksi Opiskelijatoiminnan valopäiden kutsu ("Kapitalismi ulos kampukselta"). Nämä jupithan lähtevät omille teilleen, mutta eivät vaikuta olevan ihan niin sienipäissä kuin RtC-kutsun kirjoittajat. Teksti alkaa opiskelijoiden ja akateemikkojen paskan tilanteen esittelystä, ohittaa yliopiston rakennemuutoksen mukavan lyhyesti, ei syytä kapitalisteja vaan "kapitalismin rakennetta" (selvää strukturalismia) ja käyttää loppukutsun opiskelijoiden yhdistämiseen muihin vähätuloisiin, kontrolloitaviin ja loisittaviin ryhmiin. Epäilyttävän mallikelpoista! Bonuksia ropisee ekologisesta kirjoittamisesta: yksi lause on kierrätetty suoraan Vallankumous-ylkkärin pääkirjoituksesta. Kutsu onnistuu kytkemään opiskelijat ja akateemiset pätkätyöläiset yhteiskunnallisiin kamppailuihin, mutta damn, miksi se ei esitä konkreettisia vaatimuksia?

Mihin jäi kaikista kutsuista PERUSTULO?

 

K: Mihin kolmesta kulkueesta kannattaa mennä?

V: No, Opiskelijatoiminnalla on Misf*tsin dj:t, Tuomas Toivonen sekä Mesak… Toisaalta vasemmistolla on yllätysesiintyjiä. Narinkkatorilta lähtevässä kulkueessa on räppiä. Valitse myrkkysi.

 

K: Mitä muualla Suomessa tapahtuu?

V: Tampereella järjestetään vappujuhla. Muualla luultavasti ryypätään, poltellaan ja naidaan. Kuten anonyymi kommentoi Takussa: taitaa vaan olla niin, että suurimmalle osalle suomalaisista vappu merkitsee alkavan kesän juhlaa ja yhtä ylimääräistä vapaapäivää juopottelua varten.