Kun asuinpaikkani luonteesta johtuen lunta ei tule, niin lapioitavana on vain rss-virtoja. Paljon muuta ei jaksakaan tehdä näin pimeinä päivinä.

 

Koiranmutkia käsittelee eläinaktivismia ja median suhdetta. Aikaisemmin blogissa tehtiin yhteenvetoa vasemmiston tarpeesta ja mahdollisuudesta uudistua sekä pudoteltiin painavia pointteja Vanhan valtauksesta ja uudesta opiskelijaliikkeestä.

Sociological Images tarjoilee ideologisia kuvia liikaan teoriaan puutuneille.

Alussa oli sana ja on edelleen ja sanalla on ihana asenne.

Direct Action News ja CSA tarjoavat päivityksiä Kreikan kapinasta.

Käymälässä käynti on jäänyt satunnaiseksi tavaksi.

Iloista tiedettä tehdään esimerkiksi immateriaalisuudesta. Blogi on kovasti kaunistunut viime aikoina.

Sampsakin tuskastui Suomen ilmastopolitiikkaan. Tämä hedelmä harkitsee matkustamista Kööpenhaminan Klimax 2009 -vastatapahtumaan, joka pyrkii sulkemaan ensi vuoden marraskuun suuren ilmastokokouksen osallistujat konferenssikeskukseen niin pitkäksi aikaa, että kokous tuottaa jotain vakuuttava.

Tässä on hyvä kirjoitus elämästä ja etiikasta työssä.

Jos ilmaisten e-kirjojen lukeminen ei rasita, AvaxHome tarjoaa kirjaston verran esimerkiksi filosofiaa.

Sadankomiten ja Rauhanliiton nettilehden PAXin uusin numero tuli.

Immanuel Wallerstein on näköjään pitänyt pseudoblogia jo vuodesta 1998.

Larval Subjects on esitellyt jälleen yhden opetuskauden tuottamia hedelmiä. Mikä voisi olla parempaa kuin Larval Subjects? Porvarillinen haaveeni on viettää eläkepäiviä riippumatossa Larval Subjectsia lukien.

 

Lopuksi: Megafoni tykittää taas median kukkatapettilogiikasta. Lisää Megafonia kansalle!

Musiikin tai elokuvan poliittinen sanoma ei kuitenkaan suoraan ole kiinni sen sisällöstä, vaan kontekstista jossa se esitetään. Suomen hevi-ihmemaassa kukaan ei ole joitakin "moraalisesti valistuneita" henkilöitä lukuun ottamatta huolissaan julkisesti esitetystä Lordin lapsentappo-, Nightwishin miekkataistelu- ynnä muiden hevareiden yltiönaurettavista mörköfantasioista, mutta Euromaydayn ja Street Partyjen poliittinen konteksti muuttaa jopa älyttömän Barbiegirlin rasittavaksi meteliksi kaupunkitilaa hallitsevien kapitalistien korvissa. Samoin Helsingin Pirate Cineman esittämät box office -magneetit muuttuivat poliittisiksi ja kielletyiksi kuviksi heti kun niitä esitettiin väärässä kontekstissa - siis lisäarvon tuotannon ulkopuolella.

Toisin sanottuna, median ja viihteen välityksellä tapahtuva mielipiteen muokkaus paljastaa mörköjen naamioiden takaa porvarillisen valtiomiehen tai oikeastaan, lipevän kapitalistin profiilin.

Ja varsinkin tämä:

Valtamedian ja passivointiin rakennettujen mediadispositiivien aikakauden jälkeen poliittisen media-aktivismin keskeinen tehtävä on rakentaa uudet historialliset olosuhteet ihmisyhteisön aistihavainnolle ja sen välittämiselle. Tämän uuden mediumin - oli se sitten sähköinen viestintäväline tai konkreettinen kaupunkitila - tehtävänä on muuttaa sitä poliittista konstituutiota, jossa elämme ja jonka aistimme sellaiseksi, jossa voimme välittömästi tuntea ihmisen historiallisen tehtävän mahdollisuuden ja voiman: maailman muuttamisen.

 

Reuters Ateenasta

 

Länsimaassakin voi purskahtaa äkillinen kapina. Miksi kaikki "analyysi" Kreikan valtavista mellakoista tulee joko innostuneilta anarkisteilta tai latteilta liberalistihurskastelijoilta? No, muut odottavat Minervan pöllöinä mitä tapahtuu.

Takku:

• Mellakoita eri puolilla Kreikkaa poliisin ammuttua nuoren
• Mellakasta kapinaan - lyhyt katsaus Kreikan tilanteeseen
• Kreikka: Ja niin se alkaa…
• Kreikassa mennään jo kuudetta päivää…
• Kreikan Työväen Yleisen Konfederaation (GSEE) rakennus vallattu Ateenassa
• Viesti Halandrin ex-kaupungintalon valtaajilta
• Ja se jatkuu…
  

 

Vaikka valtamedia kuinka sitä haluaisi, kapinaa ja tyytymättömyyttä ei voida rajata ja sulkea mihinkään tiettyyn kategoriaan ("nuoret", "opiskelijat", "vasemmistolaiset ja anarkistit"). Syksyn mittaan barrikadeilla on ollut niin kaatopaikkojen rakentamista vastustaneita kyläläisiä, kännykkämastoja hajottaneita kaupunkinaapurustoja, moottoriteitä sulkeneita maanviljelijöitä, opiskelijoita, työläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita, vankeja jne… Lyhyesti sanottuna: koko yhteiskunnan alimmat kerrokset. […]

Myös opiskelijat ovat protestoineet ahkerasti hallituksen suunnittelemia koulutusuudistuksia; kouluja on vallattu ja suurissa mielenosoituksissa on esiintynyt yhteenottoja. Monet ovat selvästikin saaneet tarpeekseen koululaitoksessakin tapahtuvasta vaalisirkuksesta, ja tämän vuoden aikana on ollut erittäin yleistä, että kouluvaalien aikaan vaaliuurnia on tuhottu, kun opiskelijat ovat kieltäytyneet luovuttamasta päätöksentekoa vaaleilla valituille edustajille.

Itse asiassa protesteille tyypilliseen tapaan heti mellakoiden ensimmäisenä yönä vallattiin Ateenassa ja Thessalonikissa yliopistoja, ja valtaukset lisääntyivät niin että maanantaina liki kaikki Ateenan yliopistot oli vallattu. […]

Yksi tämän vuoden trendi on myös ollut tehdä avoimia varkauksia supermarketeista isolla porukalla, niin että yhtiöiden kaupoista viedyt peruselintarvikkeet on sitten jaettu kadulla korkeista hinnoista kärsiville ihmisille. Hallitus lupasi hiljattain liki kolmenkymmenen miljardin dollarin tukipaketin pankeille talouskriisin takia, vaikka pankit eivät vaikuta olevan rahan tarpeessa yhtä paljon kuin korkeasta ruoan hinnasta kärsivä rahvas.

Näiden lisäksi lähes joka yö, ja välillä päivälläkin, on tehty iskuja ja hyökkäyksiä useita erilaisia kohteita vastaan. Suosituimpia ovat olleet pankit ja turvallisuusalan yhtiöille tai diplomaateille kuuluneet autot, mutta iskut poliisiasemille, puolueiden toimistoihin, valtion virastoihin tai armeijaa edustaviin kohteisiin ovat myös yleisiä.

Lisäksi Ateenan Exarchian kaupunginosassa hyökätään usein kadulla partioivia mellakkapoliisien partioita vastaan, eikä yhteenotot poliisien ja anarkistisen väen välillä ole harvinaisia muuallakaan. […]

Lauantaiset laukaukset räjäyttivät kytemässä olleen ruutitynnyrin […]

Samaan aikaan vasemmiston oppositiopuolueet asettuvat kilpaa haaskalle odottamaan hallituksen kaatumista. […]

Valtamedioista on saanut lukea latteuksia analyytikoista, joiden mukaan "mielenosoitukset ovat entisestään horjuttaneet hallitusta". Puhetta on ollut mahdollisista ennenaikaisista vaaleista, joilla voitaisiin koittaa kuohunnan rajaamista parlamentaarisen politiikan kehyksiin, niin että itse järjestelmä pysyisi vahingoittumattomana. Tätä varten on välttämätöntä yrittää ohjata ihmisten toivo ja huomio takaisin politiikan spektaakkeliin; siihen että asiat voisivat aidosti muuttua uusien vanhojen hallitsijoiden avulla […]

Tässä on kapinan kriittinen elementti. Vasemmiston politiikan ja haaskalintujen torjumisessa. Kapinan väkivaltainen murskaaminen ei tule kysymykseen, joten Vallan ainoa vaihtoehto on sen kesyttäminen. Mutta kun huomio siirretään valtapolitiikasta toisaalle, Kreikassa nyt käynnistynyt kapina voi avata aivan uusia mahdollisuuksia politiikan ja parlamentarismin ulkopuolella, niin ettei vasemmiston poliitikot onnistu kesyttämään kapinallista energiaa tyhjillä lupauksilla muutoksesta.

Kapinallisen luovan tuhon laajuus määrittää myös entiseen palaamisen helppoutta. Palaneita pankkeja ja kauppoja ei ihan heti avata uudestaan. Mediassa on jo puhuttu siitä miten joulun ostoskauden avajaisia joudutaan nyt siirtämään. Poltetut kaupat kieltämättä vaikeuttavat jouluostosten tekemistä. Ne kurjat mielenosoittajat pilasivat jopa joulun kulutusspektaakkelin!

 

YLE: Kreikassa varaudutaan uusiin levottomuuksiin

Occupied London: Irregular updates on the situation in Greece, in English

CSA: Major Rioting in Greece

HS: Elintasokuilu syvenee Kreikassa

 

Ammattiliittojen ei ole pahemmin tarvinnut houkutella väkeä mielenosoituksiin, sillä hallituksen työ- ja eläkeuudistukset ärsyttävät keski- ja työväenluokkaan kuuluvia. Virkamiesten etujen leikkaukset ovat saaneet tuhannet kaduille osoittamaan mieltään viime vuosina. […]

Kansalaisten luottamus hallitukseen on heikentynyt myös siksi, että talousongelmat eivät koske kaikkia. Kreikassa on vauras yläluokka, joka ei arastele rikkauksiensa esittelyä.

Opiskelijat ovat olleet näkyvässä roolissa kymmenissä kaupungeissa järjestetyissä mielenosoituksissa sen vuoksi, että parlamentti on hyväksynyt mittavan yliopistouudistuksen. Opiskelijajärjestöt ja yliopistojen henkilökunta ovat vastustaneet uudistusta.

 

Sattumalta fantasioin pari kuukautta sitten turistilomasta Kreetalla: se olisi osunut juuri näihin päiviin.

 

Tiistai-iltana kymmenen jälkeen palokaasuja on niin paljon ilmassa, ettei Ateenan mellakoiden keskusta eli teknillistä korkeakoulua voi lähestyä ilman kaasunaamaria. Mikä siellä palaa?

"Hallitus", vastaa mellakkapoliisi ja virnistää.

[HS]

 

 Lisätty:

 Koiranmutkia: Kreikkalaiset ja me

Valtamedia: Kreikan kapina huomion keskipisteessä

 

 

Jekin edesmennyt isoäiti lähetti hedelmätarhalle pokaalin menneisyydestä. Kiitos siitä: osuvasti se tuli masokistipostauksen aikaan. Kuukausi on ollut yhtä masokismia matkoineen ja nanowrimoineen. NFA:ta on nyt koossa 45 sivua. Itähelsinkiläisen sushiviikonlopun vuoksi olen kuitenkin 2700 sanaa aikataulusta jäljessä.

Blogifiltterini vuotaa sen verran että rss-lukijassa on jatkuvasti yli tuhat lukematonta feedinpätkää. Lifehakkerit katsovat, että syötteiden liikatilaaminen hyödyttää, zeniä popularisoivat taas saattavat tilata vain kymmentä syötettä, mikä ei itseltäni onnistuisi. Harvemman sivuston jokaista postausta kun jaksaa tai ehtii lukea kokonaan (pisimpään jatkuneena poikkeuksena ehkä Larval Subjects).

 

Jos haluavat, seuraavat tahot voivat tuntea kirjoittavansa hyvin:

1. Chilipaprika: vasemmistolainen kasvissyöntiblogi.

2. Seksualisti: kiva kirjoitustyyli, vaikka haluaakin koko ajan provosoida "radikaalifeministejä" ja "seksuaalikielteisiä" ihmisiä, mikä on vähän 60-luvulle jämähtänyttä.

3. Finnsanity: kristillisen psykokapitalismin analyysia.

4. Leo Stranius: hauska seurata jonkun kalenteria, vaikka LiveJournal tekeekin kaikkensa jotta kaikki sen blogit näyttäisivät mahdollisemman rumalta. Vihaan LiveJournalia, mutta tykkään tästä postauksesta.

5. Bonuksena jenkkiblogi What in the hell: prekariaatin oma tiedemies!

 

Myös uusin blogituttavuuteni on vilkaisemisen arvoinen. Tähän on tultu on nuoren, vihaisen ja ylimielisen filosofin ylläpitämä blogi, joka jää kyllä varmaan lukematta kun sitä ei saa feedinä. Teoksen blogialusta on muutenkin turhan ankea.

 

 

Pokaalin mukana tulevat ohjeet:

1. valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta.
2. jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3. palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.
4. logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5. palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan.

 

 

 

Parasiitti on Dilemma ry:n ja Kiasman järjestämä keskustelutilaisuus, joka pureutuu ajankohtaisten kysymysten syvimpään ytimeen. Tällä kertaa teemana on media, ja alustajina toimivat Henry Bacon ja Jussi Vähämäki. Alustusten jälkeen yleisökeskustelua.

Keväällä 2008 Parasiitissa keskusteltiin hulluudesta.

 

Tabula rasa

ota vittu tabuja kasa

kunnes ne flippaa

 

 

Vihree rauhottaa

ja valkonen piristää

ja se on vastaus

 

 

Se oli harhaa

mut tuntu mahtavalta

paremmalta kuin

 

 

Pakko herätä

sirpaleet taas kerätä

Mä nukun liikaa

 

 

Mun isä kuoli

mitä vittua sitten

kerro se meille

 

 

hei mitä sä nyt

Hakkaat niinku ennenkin

vai ootsä ämmä

 

 

ai sattuks sua

Tapa ittes ei kukaan

täällä välitä

 

 

Miltä mä näytän

Kai mä vittu oon täynnä

haisevaa paskaa

 

 

miksi mä rikoin

jonkun vitun ikkunan

Mitä muuta voi

 

 

syö oman mahan

täyteen eikä jämiä

näläkäselle

 

 

Se on saatanan

rosvo rikas ryöstä se

sika se rikas

 

 

Al-Qaida Finland (sanat)

 

 

Poetry in motion

 

Ps. Googlesta pääsee tänne hakusanalla "Julma-Henrin blogi".

Rakas nettipäiväkirja, viime aikoina olen pannut merkille mielenkiintoisen ajatuskuvion. Sitä tuntuu esiintyvän ihmisillä, jotka ovat hyvin älykkäitä ja koulutettuja mutta jotka mahdollisesti pelkäävät erottautua sosiaalisesta valtavirrasta - nimittäin reaalisen tasolla.

Mielipiteissään, analyyseissaan ja kirjoituksissaan, siis diskurssin tasolla, tällaiset ihmiset saattavat olla radikaaleja. Sitten kun pitäisi äänestää jaloillaan, niin jalat kuitenkin polkevat samaa tahtia muiden marssimaan käskettyjen kanssa. Ja ajattelevia kun ovat, nämä ihmiset kehittävät itselleen huonon omatunnon. Sitä he yrittävät selittää pois argumentilla, jota voisi kutsua vaikkapa "totaliteetin voitoksi".

Aloin miettiä ilmiötä tammikuussa kun jo uusklassikoksi muodostuneen blogin, entisen Kapinallisen politiikan, pitäjä perusteli yhtäkkistä lähtöään armeijaan kirjoittamalla, että "yhtä lailla sivari ja totaali ovat kannanottoina alistumista valmiiksi määritellyn pelin sääntöihin ja siten hierarkioiden tukemista".

 

Valinta armeijan, sivarin ja totaalikieltäytymisen välillä on oikea Catch-22: minkä tahansa reitin valitsetkin, koneisto voittaa aina. On jokseenkin mieletöntä nähdä inttiin meno koneiston tukemisena ja muut sen vastustamisena, koska koneistossa on kyse paljon laajemmasta ilmiöstä kuin pelkästä armeijasta. [Kts. keskustelu]

 

Toinen tapaus sattui eilen Ruttopuiston piknikillä, jossa eräs vanha datanörtti paasasi Coca-Cola Zeron mainoskampanjan paskuudesta, mikä täytyy siis seurueemme huomioon ottaen tulkita eettiseksi tai poliittiseksi arvioksi, eikä esimerkiksi taloudelliseksi. Tyyppi tietenkin oli ostanut kyseistä juomaa piknikille, koska "on ihan sama mitä mä teen, jos mä jatkan tän ostamista niin niiden mainoskampanja on mennyt ihan hukkaan kun ne näkee että myynti on noussut vain yhden prosentin ja sitä paitsi jos kaikkea alkais boikotoida niin kohta joutuis boikotoimaan vettä koska Helsingin vesilaitoksella on huono mainos".

Touché.

 

Ensin siis myönnetään, että "kaikki ei ole kunnossa". Kyllä, armeija on hierarkkinen väkivaltakoneisto joka alistamalla koulii väestä kuriin sopeutuvia seksistisiä tappajia. Kyllä, CCZ:n mainoskampanja oli ironisesta fantasiayrityksestään huolimatta äärimmäisen seksistinen, samoin uusien pet-palautuspullojen kampanja, jossa naiset poseerasivat pulloina ("korkkaa ja kierrätä").

Analyysin jälkeen koetaan epätoivon tuulahdus. "Voisin mä ehkä tehdä jotain muutakin kuin analysoida kriittisesti - ehkä mä jopa haluan tehdä jotain - mitä, miten, milloin, kuinka - voi olla liian hankalaa - oliskohan siitä edes mitään hyötyä - saattaisinkohan mä itseni naurunalaiseksi - ja mitä yksi ihminen voi - ei se voi vaikuttaa mihinkään…" Tämä on se tunne, joka tuuppaa ajattelevaa ihmistä kohti resignaatiota, toiminnasta luopumista.

Koska ajattelevalla ihmisellä on kristinuskon perintönä huono omatunto ja syyllisyys, tarvitaan vielä oikeutus, jonkinlainen rationalisaatio sille, että mitään ei (taaskaan) tehdä. Oikeutus löydetään siitä, että vaikka tekisikin, niin sillä ei olisi mitään väliä.

Teolla ei olisi mitään väliä, koska…

• yhden ihmisen tekojen efektit ovat mitättömät (ja koska kaikki ajattelevat näin…)
• tekijä voisi joutua naurunalaiseksi (tekemättä jättäminen on yritys olla hip ja cool)
• mitään tekijöitä ei itse asiassa ole, koska subjekti hajautuu loputtomiin verkostoihin (ihan oikeasti nyt hei…)
• systeemi hallitsee (ja Althusserin ideologiset valtiokoneistot)
• jne.

 

Juttu tiivistyy tosiaan althusserilaiseen "systeemi hallitsee" -mentaliteettiin, jossa ainoa tapa tehdä vastarintaa on yrittää kieltäytyä ideologisten koneistojen meille tuottamista "subjektipositioista" - tai sitten mennä niihin mukaan täysillä. Postmoderni identiteetti antaa lauhan lakonisella tyylillään demonstraation:

…kasvissyöjäksi tai vegaaniksi ryhtymistä en näe niinkään kapinana tai vaihtoehtona nykyiselle järjestelmälle, vaan mielestäni se on yksi porvarillisen hegemonian ja kapitalistisen tuotantokoneiston luoma kuluttajasubjektina olemisen muoto, turhan helppo identifioitumisen kohde. [Kuluttamalla maailmaa muuttamaan? Osa I]

No, mikäpä ei tänään olisi kapitalistisen tuotantokoneiston luoma subjektimuoto?

Voi Althusser mitä menit tekemään. Kuvaamasi mentaliteetin ansiosta meillä on kasoittain kriittisiä analysaattoreita, jotka eivät tee juuri muuta kuin analysoivat kriittisesti.

 

 

Ensiksi. Rationaalinen tiede on itse osoittanut sosiaalisen maailman irrationaaliseksi. Ajattelu kasvaa epävakaassa maaperässä, sen alkuperä on havaintojen ja affektien epäpersoonallinen ja kaoottinen virta, tai kuten George Lakoff sanoo,

Reason is commonly assumed to be conscious; disembodied; dispassionate; literal (fits the world directly); logical (leads from facts to correct conclusions); universal; and self-interested. The cognitive and brain sciences have shown that reason really is mostly unconscious; physical (uses the brain); requires emotion; uses frames, metaphors and melodramatic narratives; varies depending on worldview; and is used at least as much in the service of empathy as of self-interest. Real reason has major political consequences. [New York Times]

Silti yhä jotkut uskovat, että maailman ongelmat johtuvat valistuksen puutteesta. Meillä on jo valistusta, sen sijaan meiltä puuttuu hyviä affekteja ja autonomiaa.

 

Toiseksi. Paranoidi poliittinen atmosfääri vain vahvistuu modernin jälkeisellä ajalla. Salaliittoteoriat luovat fiktiivisiä toimijoita maailmaan, josta kaikki subjektit näyttävät kadonneen. Täytyisi oppia luovimaan salaliittoteorisoinnin ja kaaosteorisoinnin välillä.

For example, people often attribute unexplained physical and psychological symptoms to the food we eat, the water we drink, an extending variety of pollutants and other substances transmitted by new technologies and other invisible processes. The American academic, Timothy Melley, has characterised this response as ‘agency panic’. He writes: ‘Agency panic is intense anxiety about an apparent loss of autonomy, the conviction that one’s actions are being controlled by someone else or that one has been “constructed” by powerful, external agents.’ (2) The perception that our behaviour and action is controlled by external agents is symptomatic of a heightened sense of fatalism, which arises from today’ s sense of diminished subjectivity. The feeling of being subject to manipulation and external control – the very stuff of conspiracy theory – springs from the contemporary perception of powerlessness.

History shows us that nothing is more frightening than when a community lacks a system of meaning through which it can understand the problems it confronts. In such circumstances, people feel powerless and confused, and are sometimes drawn towards a simplistic version of events where everything appears black or white or good and evil. That is why, for many people, the collapse of Tower Seven symbolises the workings of evil – and why NIST’s forthcoming report is unlikely to shake them out of their thinking patterns. Once you see and hear evil, and believe it exists, it is difficult to regard competing views as anything other than the work of Very Bad People.

Frank Furedi
Why facts won’t demolish the conspiracy theories

Kolmanneksi. Olen ollut jälleen sairaana. Ensi viikolla on peräti yksi työpäivä, ja ruumiini otti ennakkoa siihen nähden. Ideoita syntyy, toteutusta ei, kun viimein tullut helle paahtaa flunssan kanssa.

 

Neljänneksi. Oikealta löytyvä Arts & Letters -osio päivittyy jatkuvasti, vaikkei blogissa muuten muuttuisi mikään.

 

Lopuksi. U-S-A, U-S-A!

 

Olin yliopistolla parin viikon kesätyössä. Ohjepaperi loppui: "… on käyttäydyttävä asiallisesti ja rauhallisesti: ei komentelua, naureskelua, juoksentelua, juttelua, lueskelua…"

Esitin aikaisemmin kysymyksen siitä, millaisia olisivat anarkistiset tai autonomiset itsetekniikat, joilla voitaisiin kehittää alistumiseen kykenemätön ruumis. Itselleni on näköjään jo kehittynyt fordistisiin työaikoihin taipumaton ruumis, joka tekee vastarintaa sairastumalla viikoksi heti töiden loputtua. Onneksi emme ole enää koulussa…

Taudit eivät tuota ehjiä postauksia, vaan sälää ja triviaa.

 

Sälää

Obama tulee voittamaan USA:n presidentinvaalit ja hänen mukanaan alkaa hidas kulttuurinen muutos; sukupolven mittainen maailmanlaajuinen ryhtiliike. (Martti Tulenheimon blogi)

1) Vaikka toivonkin muiden mukana Obaman voittoa, minusta on surullista, että kerta toisensa jälkeen "kriittiset" ihmiset lankeavat ylöspäinkatselevaan yksilökeskeisyyteen toivoessaan muutosta.

Vaikka Obama pitäisikin kampanja- ja imagolupauksensa (mitä hän ei tee), se ei, tietenkään, muuttaisi USA:n hallinnon (talous)poliittista kontekstia. Ehkä muutama henki säästyisi tai päästöt vähenisivät vähän: aste-eroja.

Barack Obama waited just three days after Hillary Clinton pulled out of the race to declare, on CNBC, "Look. I am a pro-growth, free-market guy. I love the market." (Obama’s Chicago Boys)

Like the majority of his colleagues, Obama has done very little to change the face of American politics. He has voted for war spending, appeased the pro-Israel lobby, and helped build the erroneous case against Iran, saying nothing about Israel’s plentiful arsenal of nuclear warheads. In short, Barack obama is not an ally to those of us who oppose the ambiguous War on Terror.

Obama supports the death penalty, opposes single-payer health care, supports nuclear energy, opposes a carbon pollution tax, supports the Cuba embargo, and will not end the vast array of federal subsidies to corporations, including those to the oil and gas cartel. (Why I Can’t Support Barack Obama)

 

Ehkä Obamassa henkilöityy nimenomaan passivoittava toivo uudesta ajasta: kunhan se valitaan niin sitten tapahtuu yhtä ja toista… tai jos ei Obama, niin ehkä seuraava demokraatti… tai sitä seuraava… tai… Joka tapauksessa, järjestelmälle ei tarvitse tehdä mitään…

Hei kriittiset tyypit. Eikö muutos voisi yksilöityä johonkin kollektiivisempaan?

 

2) Havainto uskomattoman klassisesta etnosentrismistä:

Rohkenisin sanoa, että eurooppalaisilla on aika realistinen ja puolueeton käsitys monista maailmapolitiikan tapahtumista ja historian kulusta. (Taloussanomat: No Capitalism)

 

3) Ylösalaisin ollaan, joo:

 

 

 

Triviaa

• "neljässä brittiyrityksessä viidestä ollaan sitä mieltä, että asiakkaalle tarjoiltujen keksien valikoima ja maku voivat vaikuttaa sopimuksen syntymiseen … parhaimman vaikutelman tekevät suklaakuorrutetut keksit." (Paha keksi voi kaataa diilin)
• "Kilpailuvirasto yllyttää kansalaisia omakotitalokapinaan." (Ole kapinallinen, rakenna omakotitalo)
• Suomen armeija ulkoistaa lähes puolen miljardin euron edestä - firman nimi on Millog ja se on osa Patria-konsernia
• youtubessa on paljon mellakkapornoa, mutta myös viihdyttävää propagandaa
• simplismi on kaikkien tuottavuusgurujen juttu näinä aikoina, sitä mainostavat esim. Mika Mannermaa ja Zen Habits

 

Lopuksi

Juhannus, tuo perinteinen vasemmiston marssijuhla, antaa kerrankin hyvän syyn sytytellä isoja tulia ympäri kaupunkia. Kokko pystyyn perustulon puolesta!

 

 

 Megafonista

 

Innovaatioyliopistoa käsittelevässä kirjoituksessa "Innovaatioyliopistossa yhteistyö uudelle tasolle" (HS 14.5) edellytetään lisäystä korkeakoulujen rahoitukseen ja koulutusalarajojen ylittämistä tutkimuksessa. Kansainvälisen kilpailukyvyn kehitykselle onkin olennaista edistää vapaata tutkimusta selkein menettelyin ja taata tärkeimmille tutkijoille status säätiöillä. Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään rahoitussopimuksilla, joita tuetaan tarvittavilla lainsäädännöllisillä muutoksilla. Näiden näkemysten tarkempaa sisältöä luonnehditaan seuraavassa.

 

 

 

Suomalaisten yliopistojen tutkimustoiminnan saavutukset ovat kansainvälisellä tasolla, toteavat asiantuntijat. Perusrahoituksen lisäksi huippuyliopiston kehittämisen myötä jotkin oppiaineet saatetaan myös koulutusvastuisiin myöhemmin erikseen päätettävässä laajuudessa, ja liike-elämää edustavat organisaatiot sekä toimitusjohtajamaisesti toimiva rehtori panostavat yliopistojen tutkimustoiminnan väliseen vuorovaikutukseen.

Saavutettuja etuja ovat paitsi ns. kriittisten massojen ja synergiaetujen saavuttaminen sekä koulutusalarajojen ylittäminen tutkimuksessa, myös kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Tämä edellyttää paitsi yleisesti korkeatasoista  korkeakoulujärjestelmää, myös Suomessa nopeasti tehtäviä rahoitussopimuksia, joilla yliopisto pystyy kilpailuttamaan ydinalojensa kansainvälisiä huippututkijoita.

 

Puheenjohtaja José-Manuel Barroso sanoi kommentoidessaan innovaatioyliopistoehdotusta Euroopan unionille, että yliopistojen innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä yliopistoissa tehdyn tutkimuksen ja laadun parantamista, mikä edellyttää korkeakoulujen toiminnan fokusoimista, koulutusyksikköjen määrän vähentämistä sekä tutkimuksen keskittämistä suurempiin ja elinkeinoelämässä jatkuvasti vahvistuviin kansainvälistymisen näkökulmiin.

Näissä listauksissa pääkaupunkiseutua kehitetään kansainvälisinä tieteellisenä ja avoimena innovaatioympäristönä. Tällaista uutta  toimintakulttuuria pyritään luomaan esimerkiksi TKK:n, TaiK:n ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhdistymisellä, jossa yliopiston keskeiset strategiset toimijat joustavoittavat institutionaalisia järjestelyjään. Suunnitteluryhmän mielestä tämä lisää kilpailua koulutuksen tarjoajien kesken.

 

Lisää samaa paskaa voi lukea tutkimusraporteista, kaupallisten tahojen kannanotoista, Hesarista ja laatukäsikirjakehittimestä. Arvaa, mistä edellä mainituista lähteistä tämä teksti on peräisin.