Japanilaisessa naistenvessassa ei virtsa lorise. Ainoa sallittu ääni on fake flush, jota varten on oma nappinsa. Se soittaa kovaäänistä paperin repimistä ja vessan vetämistä alapään turahdusten peitoksi. Asioinnin jälkeen itsensä voi pestä etu- ja takapäästä käyttämällä istuimen nappeja, ja lopuksi voi suihkuttaa jalkoväliinsä erityistä hajustetta. Sitten voi kohentaa linttaan astuttuja korkokenkiä - koska kaikilla tytöillä on pakko olla korkkarit joilla kukaan ei kuitenkaan osaa kävellä - nostaa pitsireunaisia polvisukkia, tarkistaa tekoripset ja kynsikoristeet, suoristaa minihametta ja kipsuttaa taas sormi suussa söpönä ja pikkutyttömäisenä hihittelemään miehille, jotka selittävät juttujaan tyytyväisinä.

Tv-mainokset näyttävät, miten voi käydä, jos nainen hikoilee töissä ja miespuolinen esimies tulee tarkistamaan miten työt sujuvat. On siis parasta estää hikoilu suihkeilla ja kainaloihin laitettavilla antihikilaastareilla.

Kaikki, mikä tulee ruumiista, on pelottavaa ja ällöttävää. Paitsi yksityisesti, tietenkin: HENTAI dictionary.

 

 

 

Lapset sukupuolitetaan pienestä asti muun muassa pakollisilla koulupuvuilla. Pojilla on yleensä esiaste sararimanin uniformusta, eli suorat housut ja valkoinen paita. Tytöt puetaan polvisukkiin ja hameeseen, joka näyttää lyhenevän sitä enemmän, mitä vanhempi tyttö on (monet toki lyhentävät sitä tarkoituksella). Tv:ssä miesten puhe saatetaan tekstittää harmaalla, naisten vaaleanpunaisella. Pelihallit ovat miehille, paitsi pohjakerrokset, joissa pojat pyydystävät ufo catchereista leluja tytöille. Puhutaan kaupoista, joihin ei edes päästetä naisia.

Amélie Nothombin Stupeur et tremblements (suom. Nöyrin palvelijanne) on paras kirja naisen asemasta Japanissa.

Uutisia Japanista:

 

White Day was celebrated March 14, but along with giving cookies and chocolates, men might have done better to give women the one-third of their salaries they are missing. According to new data, Japanese women are paid 33 percent less than men. A recent report on average salary gaps from the International Trade Union Confederation revealed that gender differences in salary persist, with Japan’s gap one of the largest.

The study showed that among world economies, Japan’s male-female pay disparity edges out even Asian neighbors, South Korea and China, and is double the world average. Japan often compares itself to the West in many regards, but the average pay gap of 14 percent in Europe and 22 percent in the U.S. betters Japan’s by double digits.

Japan’s salary gap

 

The greatest percentage of women in senior management is in the Philippines where women hold 47% of senior positions. They are followed by Russia (42%) and Thailand (38%). In Armenia 29% of senior positions are held by women, being the 9th country in the league, whereas the lowest percentage continues to be in Japan (only 7%).

Grant Thornton

 

 

 

Ensiksi nauroin ajatukselle japanilaisesta anarkismista. Nyt nauran ajatukselle japanilaisesta feminismistä.

Molempia kuitenkin on harjoitettu Japanissa yli sata vuotta. IWW:hen kuulunut Shusui Kotoku esitteli anarkismin vuosina 1906–1911, ja feminismi alkoi orastaa vuoden 1968 Meiji-vallankumouksen jälkeen.

Nykyisyys ei lupaa paljon kummastakaan. Anarkokollektiivit ovat pieniä ja keskittyvät suurkaupunkeihin. Nuoret eivät muodosta liittoja tai vastusta auktoriteetteja suoraan, vaan kapinoivat perinteitä vastaan pakenemalla maaseudulta kaupunkeihin - Tokio on maailman suurin imuri - ja pukeutumalla oudosti - kaikki kapinointi on täällä esteettistä.

Naisetkaan eivät ota yhteen miehisen yrityskulttuurin kanssa, vaan lähtevät töihin ulkomaisiin firmoihin.

Pakeneminen siis hallitsee vastarintaa, ei organisoituminen. Tuntuu jotenkin tutulta…