There is no need for arms, physical violence, material constraints. Just a gaze. An inspecting gaze, a gaze which each individual under its weight will end by interiorising to the point that  he is his own overseer, each individual thus exercising this surveillance over, and against, himself. A superb formula: power exercised continuously and for what turns out to be a minimal cost.

(Foucault, 1980: 155; siteerattu tässä paperissa)

 

Palaan kysymykseen kameravalvonnasta ja jatkan osittain HK:n soveltamista kun luentopäiväkirjakin pitää kerran tehdä.

HK:n mukaan kameravalvonta vaikuttaa tekniseltä yksityiskohdalta, mutta todellisuudessa se muuttaa kaupunkitilan luonnetta suuresti. Tiivistetysti kameravalvotun tilan päävaikutus on siinä, että jokainen asetetaan automaattisesti epäilyksen alaiseksi. Kameravalvonta viestii luottamuksen puutteesta ja antaa jo lähtökohtaisesti olettaa, että tässä tilassa tapahtuu jotain pahaa.

Koska tietoisuus kamerasta on sen edellytys, että kamera voi toimia rikollisuutta ehkäisevästi, kameroiden täytyy olla näkyvillä tai ainakin niistä pitää varoittaa esimerkiksi tarroilla tai kylteillä. Kun ihmiset sitten sisäistävät sen, että heitä valvotaan tai edes saatetaan valvoa koko ajan, he alkavat itse valvoa itseään, aivan kuten Foucault tuossa yllä kirjoittaa. HK komppaa: In cities, the routine of surveillance makes the use of power almost instinctive: people are controlled, categorised, disciplined and normalised without any particular reason.

Kameravalvonta vaikuttaa kokonaisuudessaan kovin kustannustehokkaalta ja kattavalta kontrollitekniikalta.

 

Kuitenkin esimerkiksi erään Joensuussa tehdyn tutkimuksen (HK 2001) mukaan valvontakameroiden näyttävä asentaminen kaupungin keskustaan ja tästä uutisoiminen ei vaikuttanut rikollisuuteen mitenkään. Katuväkivalta tapahtui edelleen lähinnä kännissä yöllä, aivan kuten ennen kameroita. Jeremy Benthamin Panoptikon-mekanismi ei toimi ainakaan maassa, jossa vallitsee humalahakuinen juomatapa…

Metatutkimusten mukaan on jokseenkin fifty-fifty todennäköisyys, että kameravalvonnalla on vaikutusta rikollisuuteen. Jos vaikutus on havaittavissa, se kuitenkin liittyy usein siihen hetkeen kun kamerat on asennettu ja niistä uutisoidaan paljon. Ajan myötä rikollisuus joko palaa ennalleen tai siirtyy toiselle alueelle.

Lopputulos vaikuttaa kriminologian näkökulmasta siltä, että kamerat eivät juuri ennaltaehkäise rikollisuutta ja että kameroilla suurempi vaikutus omaisuusrikosten korjaamiseen kuin väkivallan ehkäisemiseen. Kameran avulla voidaan hankkia maksaja rikotulle ikkunalla, mutta ei poistaa väkivallan kokemista. Sen sijaan poistaa voidaan ihmisten välinen luottamus, oma yksityisyydensuoja sekä oikeus käyttää julkista tilaa ilman lähtökohtaista epäilyä siitä, että itse on rikollinen.

Ei ehkä pidä ihmetellä, jos valvontakameroiden jatkuva lisääminen polarisoi tilaa. Ei myöskään pidä ihmetellä, jos ristiriitojen kärjistyminen puhkeaa joskus.

 

Muistutuksena vielä Suomen kameroista kommentti sekä vuoden vanha uutinen:

Järjestyspoliisi sijoittaa noin sata valvontakameraa ympäri Helsinkiä

Valvontakameroita asennetaan ylikomisario Mika Pöyryn mukaan alueille, joilla järjestyshäiriöiden mahdollisuus on suuri.

Kiinteän kameravalvonnan ohella järjestyspoliisi saa käyttöönsä myös liikuteltavia valvontakameroita. Niitä on tarkoitus käyttää muun muassa suurten yleisötilaisuuksien ja valtiollisten tapahtumien yhteydessä. [- -]

"Teemme tämän yhteistyössä poliisin kanssa. Tarkoituksena on, että kaupunkilaisten kokema turvallisuus on samalla tasolla kaikkialla kaupungissa", kaupunginjohtaja Pajunen sanoo.

Kaupungille kameralaitteet maksavat määrästä riippuen puolesta miljoonasta miljoonaan euroon. Järjestelmä valmistuu suurimmilta osin vuoteen 2010 mennessä. [- -]

Jotkin järjestyspoliisin yksiköt aiotaan varustaa liikuteltavilla valvontakameroilla. Näillä voitaisiin seurata ihmisten käyttäytymistä suurissa yleisötilaisuuksissa.

Tällaisiksi Pöyry mainitsee Kaivopuiston ja Kaisaniemen konsertit sekä Senaatintorin uudenvuoden tapahtuman. Myös valtiovierailuiden aikana kamerat raahataan kentälle.

 

Entäpä jos ihmiset alkaisivat itse ottaa kameroita alas ja maalata linssejä umpeen? Pitäisikö auktoriteettien ehkä asentaa valvontakameroita valvomaan valvontakameroita?

Ehkä meidän pitäisi kulkea kadulla koko ajan kännissä, niin emme välittäisi kameroista.