Tällä tarkoitan sitä, että ilman vastakkainasettelua ei olisi koskaan saatu työn hintaa nostettua, sillä kummankaan osapuolen ylivoima ei taida olla kenenkään hyöty palkoista sovittaessa.
Ongelmaksi näkisin sen, että kapitalismi toimii yli rajojen, mutta sen vastavoimat eivät pysty vastaavaan. Eivät edes Euroopan Unionin sisällä, joka kuitenkin tarjoaisi jo jonkinlaiset puitteet rajat ylittävään yhteistyöhön.
]]>Siirtymän ongelma on kyllä huima, itse katson että pitäisi pyrkiä rajat ylittävän organisaation rakentamiseen; miten, se on sitten taas toinen ongelma.
]]>Itse olen tulkinnut Marxin nimenomaan yksityisyrittäjyyden puolestapuhujana, siis omalla tavallaan. Jokainen omistaa siis itse oman työnsä.
Ja väitän sitä paremmaksi malliksi kuin osuuskuntia, joista pahimpana voidaan pitää S-ryhmää, joka on yksi suurimpia syyllisiä Euroopan kalleimpaan ruokaan Suomessa.
Ja joo, kepulaisuus… Mulle kelpaa oikeestaan mikä tahansa muu Vasemmistoliiton hallituskumppaniksi, mutta Keskusta ei. Siis jos asioista sovitaan.
]]>(ja tietty myös Hemin mainitsemasta turhasta työstä eroon pääseminen olisi hienoa, koska selvitään vähemmällä määrällä välttämätöntä työtä, kun sen tekemiseen on enemmän tekijöitä.)
Jos “rakennetaan toisenlaista markkinataloutta”, tämä markkinatalous ei voi olla järjestyksen määräävä tekijä.
Tämä nyt on varmasti turhaa paasausta mutta laitetaan kumminkin:
Kapitalismiksi kutsutaan yleensä (ts. Marxiin pohjaten) sellaista yhteiskuntamuodostumaa, jossa markkinatalous eli tavarantuotanto on vallitsevana (tuottamisen tapana). Markkinatalous ei tietenkään ole kapitalismin synonyymi, vaan tavarantuotantoa (tuottamista markkinoita ts. myyntiä, vaihtoa, vaihtoarvoa varten) on ollut paljon ennen kapitalismiksi kutsuttua järjestystä.
Yksittäinen valtio ei sinänsä voi olla “kapitalistinen” tai “sosialistinen”, mutta se on eräs väline (ja osin myös kamppailun alue) tuotantotavan ylläpidossa. Yksittäisessä valtiossa tehtävät poliittiset ja juridiset toimenpiteet eivät juuri vaikuta kapitalistisen tuotantotavan (nykyisin) maailmanlaajuiseen kokonaisuuteen.
]]>Olen siis ymmärtänyt oikein, että pääoman vasemman siiven edistyksellisimmätkin osat pyrkivät tässäkin lähinnä elvyttämään kapitalismia?
En usko, että juttu jää tähän. Jos kuitenkin kapitalistit haluavat elvyttää, niin eikö ole parempi elvyttää perustulon avulla kuin pankkeja tukemalla?
]]>No en minä ainakaan ole koskaan miettinyt, että onko minun työni arvokasta, vaan olen myynyt omaa vapaa-aikaani edes kohtuullista korvausta vastaan.
Ja joo, ei mainosten tekijän, lehtikolumnistin tai muiden vastaavien työ ehkä ole arvokasta, mutta ei mua ainakaan haittaa, jos joku tyhmä mulle jostain lehtiartikkelista täräyttää hyvän summan rahaa.
]]>Ja eikö perustuloakin voi käsitellä eräänlaisena elvytyksen muotona?
Olen siis ymmärtänyt oikein, että pääoman vasemman siiven edistyksellisimmätkin osat pyrkivät tässäkin lähinnä elvyttämään kapitalismia?
]]>Toisekseen, musta toi “ei koske sisältöä” väite on paksuinta mitä olen kuullut ikinä, koska se sisältää väitteen että tämä on paras mahdollinen maailma. Että työ on kaiken perusta, ja kyse on vain siitä millä ehdoin teemme mitä teemme. Näinköhän? Kieltämättä haluttavassa maailmassa moni työ olisi tarpeellinen, joka nyt on paskaa työsuhteen takia. Kuitenkin on varmaan vielä enemmän töitä, jotka ovat paskaa ihan sinällään - onko mainosten tekijän, hampurilaisten paistajan, viidennen tuhannennen sitkomin käsikirjoittajan - työ arvokasta? Ei minusta. Olisi parempi, jos näitä tekevät pysyisivät kotona.
Tämä kai on vasemmistolaisuuden määritelmä. Jos oikeistolaisuus on työnantajan intressin ajaja, vasemmisto puhuu työntekijän rahansaannista, ei siitä, onko koko hommassa mitään tolkkua.
Siksi vasemmisto ei kiinnosta ketään. Jos on kyse työn intresseistä, ei niiden jotka haluavat työstä vapautua, niin oikeistolaiset ovat ammattimaisempia, eikä kukaan edusta niitä jotka haluavat vapautua.
Toinen ongelma rahoitukseen jumittumisessa on käsitys rahan luonteesta. Ei ole niin, että meillä on jokin tietty ehdottomasti rajallinen määrä rahaa jota vain jaetaan ja siirrellään edes takaisin - pankit nimittäin luovat rahaa tyhjästä (ks. Money as Debt -animaatio youtubesta, löytyy myös torrenttina).”
]]>