Lisäksi OT:lla on yleensä ollut jonkinlainen analyysi, toisin kuin Hazardilla…

Ihan ensin huomio Halla-ahon ja Hazardin tapausten eroista: Halla-aho EI ole saanut vielä yhtäkään eksplisiittistä tappouhkausta, eikä hänen puhelinnumeroaan tai osoitettaan ole levitelty millään yleisellä foorumilla. Minusta tämä on jo ihan oikea syy reagoida näihin asioihin eri tavalla.

Mutta olen toki samaa mieltä siitä, etten olisi itsekään kirjoittanut mitään Hazardin alkuperäisen kolumnin kaltaista: mediakrittisyydessään aivan liian ysäriä ilman minkäänlaista positiivista tai affirmoitavaa visiota, poliittista tai muuten. Ainoa mahdollinen positiivinen asia saattaisi olla tuo Halmeen yleisen inhimillisyyden puolustus irrotettuna kaikista Halmeen partikulaarisista teoista ja kvaliteeteista, mutta sekin törmää omiin sisäisiin ongelmiinsa ja sellaisenaan todellakin on pelkkää liberaalia typeryyttä.

Se mitä yritin sanoa, on että case Hazard, niin kuin se on nyt auki keriytynyt, ei ole omasta mielestäni mitenkään täysin yhteensopimaton joidenkin OT:n juttujen kanssa, etenkin sitten, jos ja kun jokin vähän suurempi kohu syntyy, ja siksi myös se olisi ehkä ihan aiheellinen analyysin aihe, aivan kuten tapaus Halme.

Tämä onkin se pieni ero OT:n aktion ja Hazardin kolumnin välillä. Seuraukset olivat aika erilaisia, OT ei synnyttänyt äärioikeistolaisten ja viharyhmien mobilisaatiota.

Niin? Kyllä vihaa tihkui siltikin. Väitätkö, että OT ei ole kulkenut veitsen terällä näissä asioissa, keitä suututtaa ja keitä ei, vai että tärkeää on ainoastaan väistää “äärioikiestolaisten ja viharyhmien mobilisaatio”? Keskeyttikö Hazard Halmeen hautajaiset? Entä jos keskustaopiskelijat todella loukkaantuivat syvästi, ja paremmille palleille päästyään aktion seurauksista maksaakin tulevat aktivistisukupolvet?

Älä ymmärrä väärin, en väitä, että OT:n tulisi “olla” vähemmän poleeminen tai vastakarvaan, pointtini lähinnä on, ettei ero ole niin suuri kuin väität.

Huomautan jälleen, ettei Hazardin kohdalla ole kyse enää pelkistä viharyhmistä ja äärioikeistolaisista, vaan esim etabloituneista toimittajista. Voisin hyvinkin nähdä vastaavan tapahtuvan OT:lle, jos käytetyillä keinoilla sohaistaan väärää pesää, ja pitää olla aika varma itsestään ja omien hyvien tarkoitusperien välittymisestä, jos muuta väittää.

Mikä itseäni huolestuttaa, on tästä tekstistä kimmokkeen saanut mobilisaatio, joka on laajentunut aika laajalti.

Tämä onkin se pieni ero OT:n aktion ja Hazardin kolumnin välillä. Seuraukset olivat aika erilaisia, OT ei synnyttänyt äärioikeistolaisten ja viharyhmien mobilisaatiota.

Olisi muuten ollut jotenkin typerää mennä vaikka keskeyttämään Halmeen hautajaiset…

Mikä itseäni huolestuttaa, on tästä tekstistä kimmokkeen saanut mobilisaatio, joka on laajentunut aika laajalti. Todelliset kukkahattutädit saavat löpöä närkästykselleen ihan samoin kuin Mitta-tädin kohdalla.

Itse kirjoitat: “Materiaalisella tasolla en kuitenkaan kirjoittaisi tuollaista, koska se on typerää ja koska se käynnistää huonoja prosesseja.”

Ihan oikeasti, “materiaalisella tasolla”? Eikö materiaalisella tasolla ole ihan yhtä typerää järjestää esim tällaisia “purkauksia”?

Omasta mielestäni Hazardin kolumnin eittämätön meriitti on, kaikessa Hazardia itseään koskevassa raadollisuudessaankin, että se saa tietyt valtaapitävät reagoimaan suoraan. Se vetää rajoja. Tai kuten Relander sanoo, “elämme aikoja, jolloin jokaisella pitää olla mielipide Kaarina Hazardista”.

Mutta kuten Badiou kirjoittaa, mielenkiintoisia eivät niinkään ole rajat Kahden välillä, vaan näiden kahden välinen relaatio. Poliittisesti: kuinka näiden Kahden tulisi nähdä suhteensa: ovatko ne vastapooleja, onko toinen feminiini, toinen maskuliini, etc.

Tavallaan kyllä ihailen Hazardia innokkaana juhlivien nulikkamaista piittaamattomuutta seurauksista ja siten politiikasta.

tämän perusteella lienee selvä, ettei hazardin kolumni tuottanut toivottua tulosta. itse asetun ainakin hedelmän tulkinnan kannalle.