- Blogumentti blogi.

Kansleri Niiniluotoa taas tekisi paikoin mieli syyttää suoranaisesta populismista: kuten hän hyvin tietää (vaikka tilaisuudessa muuta väittikin), yliopistojen nimellinen irrottaminen valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta ei suinkaan merkitse niiden irrottamista tuottavuustavoitteesta eli jostakin vaaditut säästöt joka tapauksessa nipistetään. Toisaalta Niiniluodolta on melkoista hurskastelua esittää, että nykylaki vapauttaisi meidät esim. uuden palkkausjärjestelmän tapaisista valtionhallinnon “pakkouudistuksista”, kun itse on kyseistä uudistusta rehtorina ollut paitsi puolustamassa myös aktiivisesti ajamassa - UPJ:n “oikeudenmukaisuuttahan” Niiniluoto marssitti aikoinaan perustelemaan kokonaisen filosofiarmeijan Aristoteleesta John Rawlsiin ja Axel Honnethiin (ks. esim. http://www.valt.helsinki.fi/blogs/patomaki/post4.htm - Niiniluodon vastaus Martti Koskenniemelle ja Heikki Patomäelle; ks. myös sitä seuraava keskustelu, jossa Niiniluodon tapa tulkita näitä filosofeja asetetaan erittäin vakuuttavin argumentein kyseenalaiseksi).

Muistan, että kun tulin yliopistoon filosofian pääaineopiskelijana, tuntui jotenkin tärkeältä että silloinen rehtori oli “omia”. No, joo, onpa tullut huvituttua siitä tunteesta jälkeenpäin.

Seuraavaksi voisi ehkä kysyä, että miksei sitten rehtorin valtaa pureta ja demokratisoida.

Melkoisen puheopillisen puhalluksen ja retorisen suutarin Kolbe ja Niiniluoto saavat aikaan, vaikka molemmilla voisi jo koulutuksen puolesta olla edellytyksiä parempaan.

Miksei avarakatseinen ja syvästyi sivistynyt Niiniluoto jo rehtorina noussut siivilleen kuin kotka, ja näyttänyt tietä uuteen Hellaaseen? Sen sijaan että katsoi UPJ keskusteluissa ja nytkin mahdolliseksi alentua hallintovirkamieheksi, joka ei vastaa Kolbelle ja muille kuin vertaiselleen.